Ketteryyden skaalaus & Business Agility

Voittavaa ketteryyttä voi skaalata vain yrityksen omista lähtökohdista – ulkoa tuotu malli tuo ulkoa tuodut tavoitteet

Ketteryyden levittäminen koko arvoketjuun on organisaatioiden keskeinen tulevaisuuden haaste

 

Tuotekehitys ja liiketoiminta ajatellaan liian usein erillisinä toimintoina, vaikka näiden pitäisi olla yksi ja sama asia. Tuoteorganisaatiolle tuotteet, niiden jatkuva parantaminen ja uusien kehittäminen on keskeinen osa liiketoimintaa. Siilo tuotekehityksen ja liiketoiminnan välillä tulee eri tavoin pyrkiä murtamaan.

Liiketoiminnallinen ketteryys (Business Agility) on monen organisaation keskeinen tavoite tulevina vuosina. Ketteryyden levittämistä koko arvoketjuun voi lähestyä monista eri suunnista. Ketteröittämistä voidaan tehdä joko niin päin, että yritetään ketteröittää isompaa organisaatiota tai sitten luodaan pienempiä ketteriä yksiköitä. Vaihtoehtoja, valmiita malleja ja erilaisia ketteriä menetelmia on paljon. Jokaisen organisaation pitää löytää ne sille sopivat tavat toimia. Voittavaa ketteryyttä voi skaalata vain yrityksen omista lähtökohdista – ulkoa tuotu malli tuo ulkoa tuodut tavoitteet.

Teesi #44 - Tiedon virtaus on tehokkuutta, yksi pato tuhoaa koko virran

Mitä ketteryyden skaalaus tarkoittaa?

Ketteryyden skaalaus pyrkii tuomaan ketterät menetelmät sekä ketterän kehittämisen periaatteet koko organisaation tasolle, ei vain yksittäisten tiimien.

Ketteryyden skaalaamisessa on kyse myös siitä, että se ottaa huomioon organisaation liiketoiminnan ei ainoastaan sitä että vain kehitystiimit toimivat ketterästi.

Business Agilitylla puolestaan tarkoitetaan pitkälti samaa kuin skaalatulla ketteryydellä. Tässä käsitteessä on keskeistä se, että ketteryyden periaatteita ja toimintatapoja noudatetaan kaikissa organisaation funktioissa, mukaan lukien johtoryhmässä.

Miten Business Agility eroaa skaalatusta ketteryydestä?

Business Agilitylla tähdätään siihen, että koko organisaatio, ei pelkästään tuotekehitys, käyttäisi ketteriä toimintatapoja ja prinsiippejä. Ketteryyden skaalautumisen hankkeissa on tyypillistä, että tuotekehitys käyttää ketteriä menetelmiä, kuten scrumia ja kanbania, ja on valittu joku myöhemmin kuvatuista skaalautumismalleista nimenomaan tuotekehityksen käyttöön. Mutta muut organisaation tiimit, kuten johtoryhmä, markkinointi, tuotanto, logistiikka ja myynti eivät käytä ketteriä menetelmiä. Business Agile tarkoittaa sitä, että koko organisaatio koulutetaan ja valmennetaan ottamaan ketterät menetelmät käyttöön ja ymmärtämään ketteryyden taustalla olevat periaatteet.

Teesi #22 - Pelkkä tehokkuuden tavoittelu tappaa tuottavuuden

Miksi ketteryyttä skaalataan, ja mitä sillä ratkaistaan?

Useimmat organisaatiot päättävät ottaa jonkin skaalautumismallin käyttöönsä joistakin seuraavista syistä:

  • Kyky reagoida ympäristön muutoksiin nopeammin
  • Lisää operatiivista tehokkuuttaan ja vähemmän hukkatyötä
  • Tapa luoda ratkaisujia monimutkaisessa organisaatio rakenteessa
  • Keino johtaa tuotekehitystä kokonaisuutena

Joskus organisaatiot ottavat jonkin ketteryyden skaalaamisen mallin käyttöönsä siksi, että sen kilpailijoilla, tai koko markkinakentällä, on käytössään jokin näistä tavoista. Tästä on organisaatiolle hyötyä esimerkiksi siinä tilanteessa, kun palkataan uusia työntekijöitä, jotka ovat kenties työskennelleet kilpailijalla, jolla on käytössään jonkin skaalausmenetelmä. Näin heille ei tarvitse erikseen opettaa käytössä olevia työtapoja.

Luoko ketteryyden skaalaus tehokkuutta?

Objektiivista dataa eri skaalautumismallien hyödyistä ei ole merkittävästi. Sen lisäksi tuotekehityksen tehokkuuden mittaaminen ja arviointi on hyvin haastavaa.

Tieteellisesti raportoituja keskeisiä etuja (tässä tapauksessa SAFe mallin) soveltamisesta on raportoitu oleva läpinäkyvyyden (transparency), suunnan (alignment), tuottavuuden (productivity), ennakoitavuuden (predictability) ja julkaisunopeuden (time to market) parantuminen. Tutkimukset eivät ole kyenneet osoittamaan, että SAFe-malli lisäisi toimituksen tai prosessin laadukkuutta tai vaikuttaisi positiivisesti työntekijöiden kytkeytyneisyyteen (engagement) ja työtyytyväisyyteen. (Putta, Paasivaara & Lassenius, 2018).

On kuitenkin kiistatonta, että skaalausmallit tuovat lisätehoa ja nopeutta organisaatioiden tuotekehitystoimintaan, silloin kun malli valitaan oikein, ja sen käyttöönotto suunnitellaan ja toteutetaan hyvin.

Käyttöönotossa on kuitenkin monia sudenkuoppia, ja asioita jotka ovat haastavia toteuttaa. Jos näitä ei osata hallita oikein, skaalatun mallin käyttöönotosta ei saada koko tehoa ulos.

Muutos on myös lähes aina stressaavaa, ja stressi ja muutosvastarinta lisääntyy entisestään mikäli uuden toimintatavan käyttöönotossa on haasteita.

Teesi #33 - Yhdessä luotu tieto varmistaa tavoitteiden saavuttamisen nopeammin

Milloin ketteryyden skaalaamista kannattaa alkaa pohtia?

Ketteryyden skaalaamisen mallit ovat osaltaan rakenteita, joilla pyritään hallitsemaan paremmin usean kehitystiimin samanaikainen työskentely.

Mikäli tiimejä on alle viisi, yhteistyötä voidaan vielä hallita ilman varsinaista skaalaamisen mallia. Skaalatumismallien käyttöönoton voi ajatella etenevät seuraavan kaavan mukaan.

Jos tuotekehityksessä on:

  • yli 5 tiimiä, kannattaa aloittaa skaalatun ketteryyden malleihin tutustuminen
  • yli 10 tiimiä, hyödyt todennäköisesti jonkun mallin käyttöönotosta
  • yli 15 tiimiä, joku malli on pakollinen

Yleisempiä ketteryyden skaalautumisen malleja

Yritykselle räätälöity malli

Monet organisaatiot räätälöivä skaalautuvan ketterän toimintamallinsa itselleen sopivaksi. Usein niihin otetaan vaikutteita muista malleista. Tärkeintä on suhteuttaa organisaation olemassa oleva teknologia- ja tuotearkkitehtuuri haluttuihin liiketoiminta ja myyntimalleihin.

Spotify-malli

Spotify-malli on nimensä mukaisesti kotoisin Spotifyilta. Siinä pyritään luomaan itseänäistä DevOps-vastuullisia tiimejä, joilla on kokonaisvaltainen kyvykkyys toimittaa ominaisuuksia. Tähän malliin siirtyminen vaatii tietynlaista tuote- ja ohjelmistoarkkitehtuuria, sekä omistajuuden kulttuuria.

Scaled Agile Framework (SAFe)

Monet edelläkävijäyritykset löytävät ketterän toimintamallin itse. Usein niihin otetaan vaikutteita muista malleista. Tärkeintä on suhteuttaa organisaation olemassa oleva teknologia- ja tuotearkkitehtuuri haluttuihin liiketoiminta ja myyntimalleihin.

Large Scale Scrum (LeSS)

Monet edelläkävijäyritykset löytävät ketterän toimintamallin itse. Usein niihin otetaan vaikutteita muista malleista. Tärkeintä on suhteuttaa organisaation olemassa oleva teknologia- ja tuotearkkitehtuuri haluttuihin liiketoiminta ja myyntimalleihin.

Contribyten referenssejä ketteryyden skaalautumishankkeista

Teesi #32 - Rahavirroilla ohjauksen ja ketterien päätösten pitää tukea toisiaan

Miksi ketteryyden skaalaus epäonnistuu?

Ketteryyden skaalaaminen organisaatiossa on kaikkea muuta kuin helppoa. Jo yhdenkin tiimin kehitysmenetelmän huippukuntoon saattaminen on haastavaa, ja haasteet menetelmiä skaalatessa ovat eksponentiaalisesti merkittävämpiä.

Skaalaushanke voi epäonnistua jo siinä, että organisaatio vaatii itselleen heikosti sopivan skaalautumismallin. Alla on listattuna yleisimpiä syitä ketteryyden skaalautumisen epäonnistumiselle

  1. Liiketoimintamalli ja valittu skaalausmalli eivät sovi yhteen
  2. Vanha toimintamalli luottaa vahvasti avainhenkilöiden osaamiseen ja verkostoon – siirtyminen skaalattuun malliin ei ota riittävästi huomioon avainhenkilöiden ohjausvaikutusta
  3. Tiimien ketteryysosaamisessa liikaa puutteita
  4. Kehityksen rahoitusmalli ei ketteröidy samalla kun itse kehityksen ketteryyttä skaalataan
  5. Skaalaushankkeen päätavoite on tehokkuuden lisääminen, ei asiakasarvon lisääminen tai reagoinnin nopeuttaminen
  6. Ajattelutapa ei muutu – toimintaa ohjataan edelleen samalla tavalla kuin ennen skaalaamista

Teesi #16 - Laaja-alaiset osaajat luovat reagointikykyä, syväosaajat täsmäkilpailuetua

Miten rakentaa organisaatiolle sopiva ketteryyden skaalautumisen malli?

Mitkä asiat vaikuttava organisaatioon?

Ensimmäinen tärkeä asia ymmärtää on se, että mitä organisaatio itseasiassa on. Organisaatio koostuu pääsosin tietysti ihmisistä ja heissä asuvasta kulttuurista. Organisaation määrittävät useimmiten organisaatiokaavio, päätöksenteon mallit, työskentelytavat ja kellotaajuus sekä arvot ja säännöt.

Kulttuurin muuttaminen on pitkäjänteisempää työtä ja kulttuuri muuttaa osittain organisaation muiden toimintamallien ja tapahtumien myötä. Näiden ymmärtäminen on tärkeää, kun valitaan ketteryyden skaalautumisen mallia. Mikään malli ei voi elää ilman ihmisiä ja siksi kokonaisuus pitää pohtia näiden kautta.

Jokainen ketteryyden skaalauksen käyttöönotto on uniikki tapaus. Orgnaisaatiolla on aina historia niin ihmisten, tuotteiden, arkkitehtuurin kuin liiketoimintamallienkin osalta. Nämä tulee ymmärtää ja niiden vaikutukset mallille tulee huomioida mallia valittaessa.

Mitkä asiat tulee huomioida skaalautumismallia kehitettäessä?

Ketteryyden skaalausmallin tulee sopia organisaation rajoitteisiin ja määrääviin tekijöihin. Siksi samoin kuin esimerkiksi työkalua valittaessa, tulee organisaation reunaehdot tunnistaa.

Tärkeimmät reunaehdot ja määrittävät tekijät ovat:

  • Tuote- ja palveluarkkitehtuuri
  • Teknologinen arkkitehtuuri
  • Liiketoiminta- ja myyntimallit
  • Osaamisen nykyinen jakautuminen

Webinaari: Ketteryyden skaalaus yrityksen omista lähtökohdista

 

Mistä asioista ketteryyden skaalautumisen malli koostuu?

 

Toimivassa ketteryyden skaalautumisen mallissa tulee huomioda useita erilaisia asioita. Contribytella olemme tunnistaneet nämä 12 asiaa keskeisimmiksi tekijöiksi ketteryyden skaalautumisen mallin ainesosiksi:

 

  • Selkeä tapa johtaa visiosta strategia ja stategiasta toimintasuunnitelma. Monet organisaatiot ovat hyviä luomaan visioita tai strategioita, mutta polku sieltä käytäntöön puuttuu.
  • Organisaation kellotaajuus – miten käytännön tasolla ohjausmallit toimivat aikatauluissa toistensta suhteen.
  • Päätöksentekomallit eri tasoilla. Kuinka eri portfolioita hallitaan sekä miten ne toimivat suhteissa tuote ja tiimibacklogeihin.
  • Investointi ja budjetointimallien suhteuttaminen kehitykseen. Miten rahavirrat toimivat suhteessa päätöksentekoon.
  • Periaatteet ja säännöt. Organisaatiolle tärkeitä määrittäviä tekijöitä ovat esimerkiksi delegaation tasojen määrittäminen sekä haluttujen käyttäymismallien dokumentointi.
  • Yhteistyömallien kuvaus. Yhteistyömallit tulee kuvata lähes prosessimaiseen kuvaan siitä miten yhteistyön tulee toimia. Lisäksi toki varmistaa, että näin toimitaan.
  • Asiakkaan huomioiminen kehityksen eri vaiheissa. Miten eri vaiheissa kehitystä asiakas tullaan ottamaan mukaan kehitykseen ja miten asiakaspalautetta kerätään.
  • Backlogien määrä ja sidonnaisuus toisiinsa. Kuinka monen eri tasoista backlogia organisaatiossa on ja miten ne suhtauvat toisiinsa. Tässä oleellisena osana on myös niiden objektimalli.
  • Ketterän toiminnan pelikirja. Mitä ketterän kehityksen periaatteita odotetaan organisaation eri osien noudattavan ja mitkä ovat roolien vastuut ja tavoitteet.
  • DevOps, jatkuvan toimituksen malli ja työkalut. Millainen jatkuvan toimituksen malli on tavoite luoda, mikä on automaation rooli ja mitä työkaluja organisaatiossa käytetään.
  • Edistymisen seuranta. Mitä raportteja käytetään, miten näiden avulla ohjataan toimitaa, onko mittareita käytössä ja miksi?

Contribyten referenssejä ketteryyden skaalautumishankkeista

Teesi #31 - Ymmärrys lisääntyy oppimalla, jatkuva priorisointi on menestyksen elinehto.

Blogejamme ketteryyden skaalautumisesta

SAFe 5.0 ja Business Agility – ketteryyden uudet tuulet

SAFen uusi 5.0-versio sekä Business Agility puhuttivat SAFen kansainvälisessä huippukokouksessa Yhdysvaltojen San Diegossa. Blogissa pohdimme, mitä Business Agility oikeastaan tarkoittaa – ja miksi se on noussut uusimmassa SAFe-versiossa niin suureen asemaan.

Keskivartalolihava organisaatio – diagnoosi ja hoito

Organisaatio kasvaa keskivartalolihavaksi puutteellisen ketteryysharjoittelun takia. Jos kasvu ei ole riittävän nopeaa syntyy organisaation epätasapaino. Epätasapainosta kielii tilanne, jossa alle 80% henkilöstöstä työskentelee itse tuotteiden ja palveluiden parissa pääsääntöisesti.

Loading

Ota yhteyttä!

Laita viestiä alla olevalla kaavakkeella, ota suoraan yhteyttä tai katso yhteystietomme.

Lasse Mikkonen, CTO, Atlassian ja muut työkalut, 040 543 9845
Henri Hämäläinen, toimitusjohtaja, 050 487 3291
Timo Leppä, koulutukset, tiimivalmennukset, 0400 924 830
Harri Pendolin, tuotejohtaminen ja palvelumuotoilu, 040 582 0865

9 + 3 =

Share This