Tulevaisuuden tuotekehitysorganisaatioiden menestyminen vaatii organisaatiolta monipuolista kehittämistä.

Saamme organisaatiot hyödyntämään täyden potentiaalinsa digitaalisuutta hyödyntävien ratkaisujen ja tuotteiden kehittämisessä

  

 

 

Menestyvä tuotekehitysorganisaatio

 

Tuotteita tai palveluita kehittävän organisaation menestys vaatii onnistumista monella osa-alueella. Tuotekehitysorganisaatio on kokonaisuus, joka pitää saada toimimaan sulavasti yhteen. Contribyten ajattelutavassa tuote- tai palvelukehitysorganisaation menestyminen perustuu viiteen osa-alueeseen: liiketoiminta ja asiakaslähtöisyys, toiminnallinen ja koettu laatu, operatiivinen tehokkuus, motivoitunut ja toimintaan valtuutettu henkilöstö ja valpas pitkäjänteisyys.

Liiketoiminta- ja asiakaslähtöisyys on yksi tuotekehityksen kulmakivistä. Tuotekehityksen tehtävä on luoda yritykselle kannattavaa liiketoimintaa. Markkinoita ja asiakkaita täytyy ymmärtää ja tehdä tämä ymmärrys läpinäkyväksi tuotteita tekeville henkilöille. Tähän osa-alueeseen liittyy organisaation kyky innovoida niin tuote-, markkinointi- kuin myyntimallejaan.

Toiminnallinen ja koettu laatu muodostuu niin asiakaskokemuksesta kuin tuotteen teknisestä laadustakin. Laatu ei koskaan ole jälkijätteistä, vaan se rakennetaan hyvillä toimintatavoilla jo henkilötasoilta asti ja siihen vaikuttaa eri tiimien ja henkilöiden yhteistoiminta. Testausta, laadunvarmistusta ja käyttäjäkokemuksen optimointia tulee tehdä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja toimintamallien tulee seurata koko arvon tuoton ketju loppuun asti.

Ohjauksen ja operatiivisen toiminnan kyvykkyys muodostuu usein ketteristä ja lean-toimintavoista sekä isommissa organisaatioissa organisatorisista ohjausmalleista. Näihin kuuluu oleellisena osana laadun rakentaminen tekemisen aikana, sopivan kokoiset toimitukset, jatkuva integrointi, monipuoliset palautesyklit eri tasoilta ja jatkuva oppiminen esimerkiksi retrospektiivien tai Kaizen käytäntöjen muodossa. Myös organisatoriset ohjausmallit vaikuttavat arvon tuoton nopeuteen ja tehokkuuteen. Organisaatiolle sopivat käytettävät menetelmät riippuvat aina organisaatiosta, liiketoimintamallista sekä tuotteesta tai palvelusta.

Motivoitunut ja toimintaan valtuutettu henkilöstö on tehokkaan tuotekehityksen näkökulmasta vähiten korostettu kulmakivi. Motivoituneet ja onnelliset ihmiset ovat tutkitusti tehokkaampia ja tekevät parempia ratkaisuja. Organisaation päätöksenteossa tärkeää on tehdä päätöksiä tasoilla, joilla on paras näkemys asiasta, siksi henkilöstön valtuuttaminen onkin äärimmäisen tärkeää. Tämän osa-alueen optimointiin esimerkkejä ovat tarkoituksenmukainen itseohjautuvuus, toimivat feature-tiimit, motivoiva tavoiteasetanta ja bonusjärjestelmä ja mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen.

Valpas pitkäjänteisyys on organisaation kyky luoda pitkäjänteisesti kestävää liiketoimintaa markkinoiden, asiakastarpeiden, teknologian ja henkilöstön muuttuessa. Organisaation tulee ymmärtää trendejä ja kyetä vastaamaan todellisiin markkina- tai asiakastarpeiden muutoksiin. Unohtamatta kuitenkaan nykyasiakaskunnan palvelemista, olemassa olevan teknologian ylläpitämistä ja henkilöstön osaamisen kehittämistä. Tällä osa-alueella toimintatapoja ovat esimerkiksi aktiivinen elinkaariajattelu, todellinen tutkimus ja tuotekehitys, kyseenalaistava oppiminen ja horisonttiajattelu. Pitkäjänteisyys ja valppaus ovat keskeisiä kaikilla edellä mainituilla neljällä osa-alueella ja jokaiselle niille tulisikin kehittää toimintatapansa varmistaa pitkäjänteinen valppaus osa-alueen kehittämisessä.

Organisaatiot toimivat kulttuurin, toimintamallien ja työkalujen ohjaamina. Tuotekehitysorganisaatio toimiikin tehokkaasti, kun kulttuuri, toimintamallit ja työkalut ohjaavat organisaatiota kohti tasapainoista ja tehokasta tuotekehitystä. Kilpailuetua voi saavuttaa vain sopeuttamalla toimintatapansa omaan ympäristöön.

 

 

Saamme organisaatiot hyödyntämään täyden potentiaalinsa digitaalisuutta hyödyntävien ratkaisujen ja tuotteiden kehittämisessä

Kirjoituksiamme tuotekehitysorganisaatioden kehittämisestä

Scrum Masterit – hukka ja hätä näkyviin kärsimyskäärmeellä

Yksi asia kaikkien menestyvien ja hyvinvoivien tiimien taustalla on jatkuva parantaminen ja oppiminen. Jatkuva parantaminen ei ehkä ihan välttämättä vaadi säännöllisiä retrospektiiveja, mutta 2-4 viikon välein toistuvat retrosessiot ovat erittäin hyvä “paineventtiili” tiimeille, jotka haluavat pysähtyä miettimään asioita rauhassa. Retrospektiiveihin on netti pullollaan kivoja tapoja, miten tiimin jäseniltä saa tuskapisteet ongittua esiin?

Mistä on hyvä tiimi tehty?

Meillä Contribytellä päätettiin, että tämän loppuvuoden teemaksi otetaan tiimien kehittäminen. Tästäpä seurasikin sitten nakki kirjoittaa blogeja tiimien parantamisesta. Mistä hyvät, tai jopa loistavat tiimit sitten on tehty? Tästä blogista löydät kehittämämme hyvän tiimin kaavan!

Haetteko Product Owneria töihin? Lue tämä ensin!

Product Owner eli tuoteomistaja on ketterissä tuotekehitystiimeissä rooli, jonka vastuulla on edustaa asiakkaan ja stakeholdereiden ääntä tiimille ja priorisoida tiimin tekemistä. Ideana on se, että yksi henkilö kerää tietoa monista eri lähteistä ja keskustelee säännöllisesti monien ihmisten kanssa, jotta voi sitten tehdä päätöksiä siitä mikä on tärkeää: mitä tehdään ja mitä ei. Lisäksi Product Owner vastaa siitä, että tiimillä on aina valmiina aloitettavaksi hyvin määriteltyä ja tärkeää tekemistä.

Miten tuoda asiakasymmärrys portfolion hallintaan?

Portfolion hallinnassa tehdään päätöksiä tuoteorganisaation tulevaisuudesta. Varsinkin portfolion hallinnan alkuosa, jossa uusien tuotteiden investointipäätöksiä tehdään, on yksi suurimmista haasteista lähes jokaisessa organisaatiossa. Asiakasymmärrys olisikin tärkeää ottaa huomioon jo tässä vaiheessa.

Pelaa Kanbania voittaaksesi!

Contribyten työkalutiimi testasi getKanban-peliä, jonka parissa aika lensi kuin siivillä. Lue arviomme pelistä ja kutsu meidät peluuttamaan myös teidän tiimiä! Peli on mielestämme loistokeino päästä perille Kanbanin perusperiaatteista.

Miten pörssiyhtiö voisi onnistua itseohjautuvuudessa?

Voiko iso korporaatio onnistua itseohjautuvuudessa? Pessimistinä tekisi mieli sanoa ei mitenkään, trendiuskollisena optimistina totta kai. Syvemmin ajateltuna päädyn vastaukseen sekä että – iso korporaatio voi onnistua itseohjautuvuudessa, mutta se vaatii laajaa sitoutumista ja työtä. Avaan tässä muutamia ajatuksia.

Sileä siirtymä Scrumista Kanbaniin, osa 2

Aikaisemmassa blogissamme mietimme sitä, mitkä ovat useimmin vastaan tulevia ongelmia tiimin siirtyessä Scrumista Kanbaniin. Tässä jatko-osassa paneudumme uusiin Kanbanin sudenkuoppiin ja siihen, kuinka vältät ne helposti ja näppärästi!

Sileä siirtymä Scrumista Kanbaniin

Ketterät tiimit valitsevat usein toiminnanohjausmetodikseen joko Scrumin tai Kanbanin. Näistä Scrum on yleisempi, mutta kaikissa tiimeissä se ei välttämättä toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Tässä blogissa neuvomme, kuinka vaihdat sujuvasti Scrumista Kanbaniin!

Millainen on hypoteettinen 5G-tuotepäällikkö

Kaikki puhuvat 5G:stä, mutta mitä tekee hypoteettinen 5G-tuotepäällikkö? Kuten kuka tahansa tuotepäällikkö, hänkin miettii, millaisia hänen asiakkaansa ovat ja millaisia arvolupauksia heille kannattaisi tehdä. Kuka hyötyy eniten 5G:stä? Entä miten sen mukanaan tuomat palvelut saadaan parhaiten tuotteistettua? 5G-verkot kun tarjoavat lukemattomia uusia mahdollisuuksia!

Jatkuva suunnittelu, mikä painajainen!

Jatkuva suunnittelu tarkoittaa suunnittelua tarpeen mukaan nopeissa rinnakkaisissa kierroksissa ennalta määritettyjen ja säännöllisten suunnitteluvaiheiden sijaan. Jatkuvassa suunnittelussa ympäristön muutokset käynnistävät suunnittelun – siksi se auttaakin reagoimaan sekä yrityksen sisäisiin että ulkoisiin muutoksiin!

Backlog-altaassa uudet ideat kulkevat pinnalta kohti syvää päätyä

Usein backlogia ajatellaan joko suppilona tai pinona asioita, jossa tärkeimmät asiat ovat päällimmäisenä ja helposti otettavissa. Tämäkin on hyvä ajatusmalli, mutta backlogia voi ajatella myös toisella tavalla. Tulkaapa mukaan ajatusleikkiin, jossa backlog on uima-allas!

Ota yhteyttä ja lähetä vaikka whatsapp!

Voit lähestyä meitä alla olevalla kaavakkeella tai ottaa suoraan yhteyttä:

Henri Hämäläinen, toimitusjohtaja, 050 487 3291

Lasse Mikkonen, CTO, työkalut, 040 543 9845

Tanja Suomalainen, Oulun toimipiste, 040 512 2610

Timo Leppä, koulutukset, 0400 924 830

Harri Pendolin, tuotejohtaminen ja palvelumuotoilu, 040 582 0865

 

4 + 11 =

Share This