Tulevaisuuden tuotekehitysorganisaatioiden menestyminen vaatii organisaatiolta monipuolista kehittämistä.

Saamme organisaatiot hyödyntämään täyden potentiaalinsa digitaalisuutta hyödyntävien ratkaisujen ja tuotteiden kehittämisessä

  

 

 

Menestyvä tuotekehitysorganisaatio

 

Tuotteita tai palveluita kehittävän organisaation menestys vaatii onnistumista monella osa-alueella. Tuotekehitysorganisaatio on kokonaisuus, joka pitää saada toimimaan sulavasti yhteen. Contribyten ajattelutavassa tuote- tai palvelukehitysorganisaation menestyminen perustuu viiteen osa-alueeseen: liiketoiminta ja asiakaslähtöisyys, toiminnallinen ja koettu laatu, operatiivinen tehokkuus, motivoitunut ja toimintaan valtuutettu henkilöstö ja valpas pitkäjänteisyys.

Liiketoiminta- ja asiakaslähtöisyys on yksi tuotekehityksen kulmakivistä. Tuotekehityksen tehtävä on luoda yritykselle kannattavaa liiketoimintaa. Markkinoita ja asiakkaita täytyy ymmärtää ja tehdä tämä ymmärrys läpinäkyväksi tuotteita tekeville henkilöille. Tähän osa-alueeseen liittyy organisaation kyky innovoida niin tuote-, markkinointi- kuin myyntimallejaan.

Toiminnallinen ja koettu laatu muodostuu niin asiakaskokemuksesta kuin tuotteen teknisestä laadustakin. Laatu ei koskaan ole jälkijätteistä, vaan se rakennetaan hyvillä toimintatavoilla jo henkilötasoilta asti ja siihen vaikuttaa eri tiimien ja henkilöiden yhteistoiminta. Testausta, laadunvarmistusta ja käyttäjäkokemuksen optimointia tulee tehdä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja toimintamallien tulee seurata koko arvon tuoton ketju loppuun asti.

Ohjauksen ja operatiivisen toiminnan kyvykkyys muodostuu usein ketteristä ja lean-toimintavoista sekä isommissa organisaatioissa organisatorisista ohjausmalleista. Näihin kuuluu oleellisena osana laadun rakentaminen tekemisen aikana, sopivan kokoiset toimitukset, jatkuva integrointi, monipuoliset palautesyklit eri tasoilta ja jatkuva oppiminen esimerkiksi retrospektiivien tai Kaizen käytäntöjen muodossa. Myös organisatoriset ohjausmallit vaikuttavat arvon tuoton nopeuteen ja tehokkuuteen. Organisaatiolle sopivat käytettävät menetelmät riippuvat aina organisaatiosta, liiketoimintamallista sekä tuotteesta tai palvelusta.

Motivoitunut ja toimintaan valtuutettu henkilöstö on tehokkaan tuotekehityksen näkökulmasta vähiten korostettu kulmakivi. Motivoituneet ja onnelliset ihmiset ovat tutkitusti tehokkaampia ja tekevät parempia ratkaisuja. Organisaation päätöksenteossa tärkeää on tehdä päätöksiä tasoilla, joilla on paras näkemys asiasta, siksi henkilöstön valtuuttaminen onkin äärimmäisen tärkeää. Tämän osa-alueen optimointiin esimerkkejä ovat tarkoituksenmukainen itseohjautuvuus, toimivat feature-tiimit, motivoiva tavoiteasetanta ja bonusjärjestelmä ja mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen.

Valpas pitkäjänteisyys on organisaation kyky luoda pitkäjänteisesti kestävää liiketoimintaa markkinoiden, asiakastarpeiden, teknologian ja henkilöstön muuttuessa. Organisaation tulee ymmärtää trendejä ja kyetä vastaamaan todellisiin markkina- tai asiakastarpeiden muutoksiin. Unohtamatta kuitenkaan nykyasiakaskunnan palvelemista, olemassa olevan teknologian ylläpitämistä ja henkilöstön osaamisen kehittämistä. Tällä osa-alueella toimintatapoja ovat esimerkiksi aktiivinen elinkaariajattelu, todellinen tutkimus ja tuotekehitys, kyseenalaistava oppiminen ja horisonttiajattelu. Pitkäjänteisyys ja valppaus ovat keskeisiä kaikilla edellä mainituilla neljällä osa-alueella ja jokaiselle niille tulisikin kehittää toimintatapansa varmistaa pitkäjänteinen valppaus osa-alueen kehittämisessä.

Organisaatiot toimivat kulttuurin, toimintamallien ja työkalujen ohjaamina. Tuotekehitysorganisaatio toimiikin tehokkaasti, kun kulttuuri, toimintamallit ja työkalut ohjaavat organisaatiota kohti tasapainoista ja tehokasta tuotekehitystä. Kilpailuetua voi saavuttaa vain sopeuttamalla toimintatapansa omaan ympäristöön.

 

 

Saamme organisaatiot hyödyntämään täyden potentiaalinsa digitaalisuutta hyödyntävien ratkaisujen ja tuotteiden kehittämisessä

Kirjoituksiamme tuotekehitysorganisaatioden kehittämisestä

Millainen on hypoteettinen 5G-tuotepäällikkö

Kaikki puhuvat 5G:stä, mutta mitä tekee hypoteettinen 5G-tuotepäällikkö? Kuten kuka tahansa tuotepäällikkö, hänkin miettii, millaisia hänen asiakkaansa ovat ja millaisia arvolupauksia heille kannattaisi tehdä. Kuka hyötyy eniten 5G:stä? Entä miten sen mukanaan tuomat palvelut saadaan parhaiten tuotteistettua? 5G-verkot kun tarjoavat lukemattomia uusia mahdollisuuksia!

Jatkuva suunnittelu, mikä painajainen!

Jatkuva suunnittelu tarkoittaa suunnittelua tarpeen mukaan nopeissa rinnakkaisissa kierroksissa ennalta määritettyjen ja säännöllisten suunnitteluvaiheiden sijaan. Jatkuvassa suunnittelussa ympäristön muutokset käynnistävät suunnittelun – siksi se auttaakin reagoimaan sekä yrityksen sisäisiin että ulkoisiin muutoksiin!

Backlog-altaassa uudet ideat kulkevat pinnalta kohti syvää päätyä

Usein backlogia ajatellaan joko suppilona tai pinona asioita, jossa tärkeimmät asiat ovat päällimmäisenä ja helposti otettavissa. Tämäkin on hyvä ajatusmalli, mutta backlogia voi ajatella myös toisella tavalla. Tulkaapa mukaan ajatusleikkiin, jossa backlog on uima-allas!

Ideoiden eutanasia – miksi se on niin vaikeaa?

Kehitettävien asioiden syöttö tuotekehitystiimille muistuttaa tietynkaltaista suppiloa. Suppilon kapea pää lähempänä tuotekehitystiimiä sisältää tuotebacklogin, ja on pääasiassa tuoteomistajan vastuulla. Se suppilon leveämpi pää, joka sisältää varhaisemmassa kehitysvaiheessa olevia ideoita, onkin mielenkiintoinen asia.

Batman lomalle – Välttäkää sankarisuorituksia ja laittakaa laatuongelma kuriin!

Kaikilla tuotekehityksessä töitä tehneillä on varmasti muistissa projekteja ja hankkeita, joissa jossain vaiheessa oli ”kriisi” ja jouduttiin haalimaan kasaan task-forceja ja superyksilöitä joko korjaamaan jotain pahaa ongelmaa tai jopa taklaamaan suurempaa laatuongelmaa tai bugimassaa. Tällaiset ”buginkorjausrypistykset” muodostuvat helposti tilanteiksi, joissa työtunteja ei enää tarkasti lasketa, vaan superyksilöt tekevät ympäri kellon töitä ja ”pelastavat” tilanteen.

SAFe+JIRA = täydellinen pari ketterään kehitykseen ja toiminnanohjaukseen?

Ketterissä tuotekehitystiimeissä on optimaalisesti 4-6 jäsentä, jolloin työ säilyy tehokkaana. Kun kehitettävä ratkaisu on isompi, tiimiä ei kannata suurentaa, vaan lisätään tiimien määrää. Ongelma muodostuukin sitten, kun kehitetään niin suuria järjestelmiä, että tiimien määrä kasvaa liikaa. Kun tiimejä on 2-3, ei vielä tarvita kovin kummallista koordinaatiota, mutta kun tiimejä alkaa olla enemmän, asioiden riippuvuussekamelska alkaa olla sitä luokkaa, että on parempi ottaa käyttöön joku skaalautuva ohjausjärjestelmä.

Palvelumuotoilun ABC – Mitä jokaisen tulisi tietää palvelumuotoilusta?

Palvelumuotoilu trendaa. Se on ajatusmalli, työkaluja ja metodeja sekä syleilee koko organisaatiota – siis sinuakin! Ei hätää, sinun ei tarvitse olla palvelumuotoilija eikä asiakaskokemuksen besserwisser. Riittää, että ymmärrät, mitä palvelumuotoilu tarkoittaa sinun työsi kannalta. Tässä palvelumuotoilun ABC eli lyhyt oppimäärä.

Mitä tuotepäällikkö tekee?

    Kaikki tuntevat tuotepäällikön, jotkut ehkä useammankin. Kun kysyn melkeinpä keneltä vain (yrityselämässä) tiedätkö, mitä tuotepäällikkö tekee, vastaus on yleensä kyllä. Joillain voi olla vahvakin näkemys tästä, mutta jos pyydän kuvailemaan, mitä tuotepäällikön...

Vuoden 2018 Tulevaisuuden tuotekehitys -seminaari oli paras lajissaan

Vuoden 2018 Tulevaisuuden tuotekehitys -seminaari oli sanalla sanoen menestys. Loistavat puhujat, mahtava yleisö ja hyvä ruoka – mitä muuta voi enää toivoa? Muistin virkistämiseksi keräsimme parhaimmat (ja twiitatuimmat) viisaudet seminaarimme puhujilta. Älä unohda näitä kuolemattomia lausahduksia!

Tuoteomistaja – sivuduuni vai täyspäiväinen työ?

Joskus on sellainen fiilis, että tuoteomistajuuden vaikutusta lopputulokseen ei organisaatioissa täysin ymmärretä. On ehkä hankalaa perustella, miksi yhden ei-kehittäjä-ihmisen pitäisi olla liitettynä aika täysipäiväisesti tiimin kylkeen. Jos teidänkin organisaatiossa tämä asia tuntuu hankalalta perustella muille, toivon, että saatte tästä blogista vähän ajatuksia. Blogissa nimittäin kerron, miksi tuoteomistajuudella on suuri vaikutus. Product Ownerin suuren vaikutusvallan ymmärtää, kun oivaltaa, miten ketterä tuotekehitystiimi toimii.

Parempi asiakaskokemus syntyy työyhteisöä kehittämällä

Asiakaskokemus ja asiakaslähtöisyys ovat nykyisin liiketoiminnan menestyksen mittareita, joilla yritykset kilpailevat. Asiakaslähtöisyys, ja siksi myös hyvä asiakaskokemus, syntyvät kuitenkin työyhteisössä. Työyhteisön kehittäminen siis kannattaa, sillä samalla paranee myös asiakaskokemus.

Ota yhteyttä ja lähetä vaikka whatsapp!

Voit lähestyä meitä alla olevalla kaavakkeella tai ottaa suoraan yhteyttä:

Henri Hämäläinen, toimitusjohtaja, 050 487 3291

Lasse Mikkonen, CTO, työkalut, 040 543 9845

Tanja Suomalainen, Oulun toimipiste, 040 512 2610

Timo Leppä, koulutukset, 0400 924 830

Harri Pendolin, tuotejohtaminen ja palvelumuotoilu, 040 582 0865

 

11 + 14 =

Share This