Tuotekehityksen työkalut ovat yksi tuottavuuden tärkeimpiä tekijöitä

Tuotekehityksen työkalujen merkitystä aliarvioidaan useissa organisaatiossa. Ajatellaan, että kunhan prosessi on kunnossa, niin työkalut kyllä taipuvat sen tukemiseen. Vaikka suurinta osaa työkaluista voikin konfiguroida sopimaan eri tarkoituksiin, niin jokainen työkalu kuitenkin määrittelee myös osan prosessista.

Digitaalisessa tuotekehityksessä työkaluja käytetään joka päivä. Haluttiin tai ei, niin ne määrittävät osan tuotekehityksen toimivuudesta ja tuottavuudesta. Työkalut vaikuttavat myös oleellisesti tekijöiden viihtyvyyteen. Jos työkalun käytettävyys ja tarkoituksenmukaisuus eivät ole kohdallaan, henkilöt turhautuvat tekemiseen helposti ja kokonaisuus kärsii.

On tärkeää ymmärtää, että jokaisella työkalulla sekä pääkäyttötarkoituksensa että rajoitteensa. Samalla tapaa kuin sveitsiläistä linkkuveitsellä voi periaatteessa tehdä mitä tahansa, niin se ei oikein mihinkään ole se paras työkalu. Eli vaikka työkalut taipuvatkin moneen, niin niillä kaikilla on tietyt käyttötapaukset, joihin ne soveltuvat erityisen hyvin.

Tuotekehitysorganisaatioiden työkalujen valinta ja optimointi ovat olleet Contribyten keinovalikoimassa ihan yrityksen perustamisesta asti. Olemme olleet mukana rakentamassa maailman mittakaavassakin laajoja työkaluarkkitehtuureja, sekä auttaneet useita organisaatiota parantamaan työkalujen hyödyntämistä.

Tällä sivulla käymme läpi tuotekehityksen työkaluja ja niiden vaikutusta tuoteorganisaation eri osiin.

Kehittämisenhallinnan työkaluilla nimensä mukaisesti hallitaan tuotekehitystä. Tärkeimpiä vaiheita kehityksen hallinnassa on vaatimushallinta, backlogin hallinta, tehtävien muutosten hallinta sekä dokumentointi.

Vaatimushallinnan laajuus riippuu paljon organisaatiosta. Työkalu kannattaakin valita tarkoituksen mukaan. Jos tarvitaan auditointia ja jäljitettävyyttä, niin kannattaa ottaa järeät työkalut käyttöön. Jos ei, niin sitten voi pärjätä pelkillä backlog-työkaluilla.

Backlog-työkalut on alun perin kehitetty korvaamaan lappu seinällä -ajattelu, joka oli vallalla ketteryyden alkuvaiheessa. Backlog-työkaluissa on monesti mukana myös virheiden ja tehtävien hallinta.

Muutoshallinta ja backlogien hallinta ovat usein samassa työkalussa. Tärkeää on, että muutostarpeet tulevat dokumentoitua hyvin.

Moni on varmaan kuullut ajatuksesta, että ohjelmistokoodi dokumentoi itse itsensä. Tämä ajatus on osoittautunut mahdottomaksi lähes kaikissa organisaatiossa. Tuotedokumentaatio tulee tehdä hyvin, koska sitä hyödynnetään organisaation muissa osissa ja myöhemmissä vaiheissa tuotteiden ja julkaisujen elinkaarta. Sen työkalut kannattaa valita niin, että ne integroituvat hyvin kehitysputkeen.

Isoissa organisaatioissa tai liiketoiminnassa, jossa vaaditaan tarkkaa jäljitettävyyttä, pitää myös arkkitehtuuria ja muutoksien jäljitettävyyttä miettiä enemmän ja niillekin on hyviä työkaluja olemassa.

Teknisen kehittämisen työkalut

Työkalujen valinnalla on todistetusti vaikutus tuotekehityksen tehokkuuteen. Kehittäjien työkalut vaikuttavat myös kehittäjäkokemukseen (developer experience), jolla on suuri merkitys nykypäivän rekrytoinnissa ja työssä viihtymisessä.

Teknisen kehittämisen työkalut voidaan karkeasti jakaa neljään kategoriaan: 1) kehittäjän työkalut, 2) integraation ja julkaisun työkalut, 3) dokumentointityökalut sekä 4) testauksen hallinnan työkalut.

Kehittäjän työkalusta tärkeimmät ovat konfiguraation hallinnan työkalut (esimerkiksi Git) ja ohjelmointiympäristön työkalut. Erityisesti konfiguraatiohallinnan työkaluilla on vahva vaikutus koko tiimin ja organisaation tuottavuuteen ja toimintamalleihin.

CI, CD ja DevOps ovat termeinä varmasti tulleet tutuiksi kaikille tuotekehityksen parissa toimineille. Vaikka termejä käytetään vähän eri tavoin, tärkein tarkoitus integraatiotyökaluilla on antaa mahdollisimman nopeasti ja luotettavasti palaute kehittäjälle hänen tekemästään työstä. Tähän kuuluvat myös monet automaattisesti koodia analysoivat työkalut. Lisäksi automaatiolla on tarkoitus jakaa työt nopeasti muiden käyttöön, jotta varmistetaan jatkuvasti yhteentoimiva kokonaisuus.

Koodi ei dokumentoi itse itseään. Dokumentaatiotyökalut niin arkkitehtuurin kuin designinkin osalta ovat tärkeässä roolissa jokaista tuotekehitystä. Kaikkeen koodiin pitää palata joskus ja silloin on tärkeää, että se on sopivalla tasolla dokumentoitu.

Testauksen hallinnan työkalut voisivat olla listattuna myös kehittämisen hallinnan työkaluina. Testausta kuitenkin tehdään usein hyvin vahvasti sidoksissa kehittämiseen, ja siksi on tärkeää, että työkalut toimivat hyvin yhteen.

Tuoteliiketoiminnan ja tuotejohtamisen työkalut

Tuoteliiketoiminnan ja tuotejohtamisen työ kiteytyy paljolti toimivan portfolionhallinnan ympärille. Contribyten portfolionhallinnan mallin mukaisesti potfoliota on kolme. Idea- ja mahdollisuusportfoliolla, projektiportfoliolla ja tuote- ja palveluportfoliolla on kaikilla omat työkalunsa.

Paljon portfolionhallinnan työstä tehdään vieläkin käyttäen Powerpointia ja Exceliä. Vaikka näistä työkaluista ei monipuolisuutensa takia varmasti koskaan päästä kokonaan eroon, niin tämän alueen työkalukenttä on kehittynyt huomattavasti viime vuosien aikana.

Idea- ja mahdollisuusportfolioiden työkaluissa painottuu helppokäyttöisyys. Jos ihmisiä ei saada käyttämään näitä työkaluja, niin ideat ja analyysit tulevat aina pysymään pienen piirin käytössä. Tässä kentässä työkalut ovat usein aika hintavan tuntuisia, mutta moniin ketterän kehityksen työkaluihin on saatavilla hyviä ominaisuuksia kattamaan samoja tarpeita.

Projektiportfolionhallinta on tuottavuuden kannalta se tärkein. Usein näihin työkaluihin yhdistyy raportointi ja BI-työkalut sekä resurssien hallinta. Tuotekehityksen tuottavuuden optimointi on tärkeää lähes kaikille organisaatioille.

Tuote- ja palveluportfolion hallinnan avulla optimoidaan nykyisten tuotteiden ja palveluiden kannattavuutta ja kassavirtaa. Siksi onkin erityisen tärkeää luoda mittarit, joilla niin tuotteita ja palveluita kuin organisaation tärkeimpiä assetteja voidaan analysoida ja tehdä niiden datapohjaisia päätöksiä.