”On tärkeätä huomata, että teon ymmärtäminen on eri asia kuin sen hyväksyminen.” Luin tämän Arman Alizadin ajatuksen artikkelista, jossa häntä haastateltiin mm. luottamuksen rakentamisesta kulttuureissa, joissa arvomaailma on tyystin erilainen kuin itsellään.

”On tärkeätä huomata, että teon ymmärtäminen on eri asia kuin sen hyväksyminen.”

Twiitti joka leimahti

Artikkelista kuulsi, kuinka Alizad oli omaksunut ja osasi ilmaista sen, mikä kulttuurisessa kanssakäymisessä on keskeistä vuorovaikutuksen – ja erityisesti luottamuksen – saamiseksi. Olin niin ilahtunut arkikielisestä selityksestä kulttuurisesta kanssakäymisestä, että twiittasin virkkeen (alun lainaus).

Koska kyseessä oli julkisen henkilön sanoma, se levisi kohtuu nopeasti. Joku vastasi siihen twiitillä, jonka Twitter blokkasi loukkaavana. Jäin miettimään, mitä loukkaavaa siinä oli.

”Cultural Empathy is the capacity, within a person, to identify with the feelings, thoughts and behavior of individuals from different cultural backgrounds.” – Empathic Perspectives 

Pyhä toimenpide vai rikos?

Kerroin asiasta ystävälleni, joka kysyi minulta, ymmärtäisinkö minä todella, jos jonkun pikkutytön sukupuolielimet tuskallisesti silvottaisiin. Pysähdyin. En ymmärtäisi omassa arvomaailmassani, omassa kulttuurisessa viitekehyksessäni. Hyväksyisinkö? En omassa maailmassani. Mitä voisin sitten tehdä? Käskisinkö toimenpiteen lopetettavaksi, suojelisin tyttöä? Lähtisin pois? Kyynelehtisin, etten voi katsoa, koska omassa arvomaailmassani minuun sattuu tytön puolesta?

Jos puuttuisin toimenpiteeseen, keskeyttäisinkö pyhän toimenpiteen, jossa tyttöä suojellaan riivaavilta intohimoilta? Aiheuttaisinko isomman pahan, häpeän, yhteiskunnan hylkäämisen, pahuuden ilmentymän, tytön kuoleman? Koska en voi ymmärtää kokonaisuutta, en voi suoraan tuomita. Ymmärtämättömyys on empatian vihollinen.

Sanoisin, ”kerro minulle, miksi teet niin kuin teet; auta minua ymmärtämään tekosi, jotta voisin hyväksyä sen.” Selitys ei ehkä istu arvomaailmaasi, ja on vaikeaa saada toinen muuttamaan toimintatapaansa. Silloin hyväksy se. Ympärileikkaus ja muut vastaavat initiaatioriitit ovat toki ääriesimerkkejä. Voisin parhaimmillaan pelastaa juuri tuon yhden tytön, mutta kulttuuria en muuttaisi, vaikka saarnaisin heimopapittarena.

Photo by Heather Mount on Unsplash

Juurtuneisiin toimintatapoihin pääsee käsiksi vain arvojen ja uskomusten kautta

Joskus voi nippa-nappa ehkä ymmärtää jonkin hirveän teon, vaikkei sitä hyväksyisikään. Tai joskus on ihan mahdotonta ymmärtää toista, mutta jotta kommunikointi voisi jatkua, on vain hyväksyttävä. Jos olet uudessa ympäristössä, on turha lähteä saarnaamaan, kuinka jokin on ”väärin” tai ”hölmösti”. Tekisi mieli, kertoa oma ”oikea” ja ”fiksu” näkemyksensä ja tokaista: ”Miksi ette tekisi näin ja näin?” Muuttaisivatko he toimintatapaansa? Eivät. Parhaimmillaan he ehkä haluaisivat kuulla näkemyksestäsi ja yrittää ymmärtää sinua. Jossakin harvinaisessa tapauksessa, mikäli asia ei olisi juurtunut äärisyvälle kulttuuriin, he ehkä hyväksyisivätkin ehdotuksesi.

Jotta pääsee kiinni empatiaan, pitää kaivautua syvälle arvoihin ja uskomuksiin.

Jotta pääsee kiinni empatiaan, pitää kaivautua syvälle arvoihin ja uskomuksiin. Niitä ei hevin muuteta, ellei ensin todella ymmärrä toista. Empatia syntyy pyrkimyksellä ymmärtää toista. Kun kyse on kulttuurisesta empatiasta, pitää olla avoin ja uskaltaa sukeltaa uskomuksiin asti – pyrkiä ymmärtämään niitä tai hyväksyä ne.

Tästä syystä pidän Mahatma Gandhin toteamusta kulttuurisen näkemykseni kivijalkana:

”Let my house not be walled on four sides, let all the windows be open, let all the cultures blow in but let no culture blow me off my feet.”

Jotta voi toimia toisessa kulttuurissa, pitää olla avoin uudelle mutta niin, että pitää kiinni omista arvoistaan ja ajatuksistaan. Kaikkea ei tarvitse sanoa ääneen. Empatiaa on myös hiljaisuus.

Jokainen pystyy empatiaan niin halutessaan

Sama ajatus on ns. organisaatiokulttuurimuutoksissa. Niitä ei tehdä; ne syntyvät. Tässä mielessä haluan muistuttaa Jarkko Rantasen sanoista, että kulttuuria on vaikea ja hidas muuttaa, mutta yrityksen tunneilmastoon voi vaikuttaa nopeammin tuloksin. Tunneilmastokin muodostuu yksilöiden välisestä empatiasta: ymmärrä ja/tai hyväksy, kysy ja kuuntele, pohdi arvoja ja uskomuksia. Löydä omasi ja tunnista toisen. Empatiaan pystyy jokainen halutessaan. Kulttuuriseen empatiaankin, jos on valmis olemaan avoin ja ymmärtämään, että kulttuurilla on syvät joustamattomat juuret.

Aloita siis ymmärtämällä ja, jos et voi ymmärtää, hyväksy, jos haluat tulla toimeen.