Tuoteorganisaatioiden tulevaisuuden trendit vuosille 2020-2025

8 tammi 2020

Tuoteorganisaatioiden tulevaisuuden trendit vuosille 2020-2025

tammi 8, 2020

Mikä muuttuu tuoteorganisaatioissa seuraavan viiden vuoden aikana ja miksi? Entä miten muutokset vaikuttavat organisaatioiden johtamiseen tai jokaisen ihmisen arkeen? Tässä blogissa luomme skenaarioita tulevasta, ja ennustamme tulevaisuuden trendit seuraavalle viidelle vuodelle.

 

TRENDI 1: Tuoteorganisaatioiden kokonaisvaltainen optimointi

“Ketteryys on kuollut.” “Ketterä kehitys ei ole onnistunut lunastamaan sille annettuja lupauksia.” Tällaisia otsikoita on viimeisen vuoden aikana tullut yhä enemmän ja enemmän. Eivätkä ne ole tuulesta temmattuja. Digitaalisuutta sisältävissä tuotteissa ketterälle kehitykselle on ladattu viime vuosina aivan liikaa odotuksia. Ketterä kehitys on lopulta kuitenkin vain operatiivinen kyky, joka ei voi ratkaista asiakasymmärryksen, kokonaistehokkuuden eikä liiketoimintamallien haasteita. Näiden pohjalta suurin yksittäinen teema tuleville vuosille onkin tuoteorganisaatioiden kokonaisvaltainen optimointi.

Tuotteen tai palvelun menestys vaatii paljon enemmän kuin hyvän tuotekehityksen. Tuotteen menestyminen on aina kokonaisuus, johon liittyy tuotekehitys, markkinointi, myynti, asiakaspalvelu ja mahdollisesti logistiikka. Näiden funktioiden yhteistoiminnan tärkeimpiä asioita ovat asiakas- ja markkinaymmärrys, toimiva portfolion hallinta sekä oikeanlainen operatiivinen koneisto.

Tulevien vuosien suurimpia trendejä tuleekin olemaan liiketoiminnallisen vastuun lisääntyminen tuotekehitysorganisaatioissa. Tuoteorganisaatiot tulevat organisoimaan toimintaansa niin, että tuotekehitys ei ole erillinen tuotteita rakentava organisaatio, vaan samassa yksikössä ja samoilla henkilöillä on vastuuta koko tuotteen menestyksestä. Näennäisesti tuotepäälliköillä tämmöistä roolia on jo aiemmin ollut, mutta todellisuudessa he ovat olleet vailla valtaa, joten vastuukaan ei ole toteutunut. 

Tuotekehitys ja liiketoiminta ajatellaan aivan liian usein erillisinä toimintoina, vaikka näiden pitäisi olla yksi ja sama asia. Tuoteorganisaatiolle tuotteet ja niiden jatkuva parantaminen ja uusien kehitys on nimenomaan sitä liiketoimintaa. Siilo tuotekehityksen ja liiketoiminnan väliltä tulee murenemaan ja tämä vaikuttaa koko organisaatioon aina organisoitumisesta lähtien. Tämä trendi ei varmasti ole viiden vuoden päästä valmis, mutta seuraavan viiden vuoden aikana ottamalla tämän huomioon voi viedä luoda kilpailuetua muihin nähden.

 

TRENDI 2: Ketteryyden levittäminen koko arvoketjuun

Trendiin 1 viitaten, tuotekehityksen menestymistä koitetaan varmistaa levittämällä ketteryyttä tuotekehityksen ulkopuolelle. Tästä on ollut merkkejä jo pidemmän aikaa, ja esimerkiksi Scaled Agile Framework uusimmassa versiossaan painottaa liiketoiminnallista ketteryyttä (Business Agility) vahvasti. Tämä trendi tulee jatkumaan myös muiden ketteryyden skaalautumisen toimintamallien kautta.

Liiketoiminnallinen ketteryys tulee olemaan se sana, josta puhutaan paljon tulevina vuosina.

Liiketoiminnallinen ketteryys tulee olemaan se sana, josta puhutaan paljon tulevina vuosina. Usein tätä lähdetään ratkaisemaan tuotekehityksen suunnasta, eli tuotekehityksen käytäntöihin yhdistetään muita funktioita ja sitä kautta koitetaan saada levitettyä ketteryyttä koko organisaatioon. Varsinkin isommissa organisaatioissa se tarkoittaa sitä, että yritetään luoda mammutista ketterää. Tietyn tyyppisissä organisaatioissa tämä tulee auttamaan varsinkin toiminnan tehokkuudessa, mutta monissa organisaatioissa se tulee aiheuttamaan vain ylimääräistä byrokratiaa tekemiselle.

Voittavat organisaatiot lähestyvät ongelmaa toisesta suunnasta. He eivät yritä tehdä mammutista ketterää, vaan rakentavat pienempiä ketteriä yksiköitä, joissa yhdistyy koko arvontuotannon ketju. Nämä iskevät suoraan yli 100 vuotta eläneen organisaatiomalli-ajattelun sydämeen, jossa keskittäminen ja yhtenäistäminen on ratkaisu kaikkiin tehostamisen ongelmiin. Tämä ajatus asuu niin syvällä ihmisissä, että sen muuttaminen tulee olemaan todella vaikeaa, mutta voittajat siihen pystyvät. 

Suurimmalla osalla työelämässä olevista asuu syvällä ajatusmaailma, että funktionaalisen osaamisen keskittämisellä saatava tehokkuus on resepti menestykseen. Tällä tarkoitetaan siis, että monien ajatusmaailmassa elää yhä ajatus, että keskitetty markkinointi, myynti tai vaikkapa ohjelmisto-platformin kehitys luo niin paljon tehokkuutta, että sillä menestytään. Todellisuudessa nuo luovat niin paljon hitautta ja päätösten tasapäistämistä, että ne hidastavat organisaatioiden menestymistä. Tottakai brändi-ilmeen ja asiakaskokemuksen tulee pysyä yhtenäisenä, mutta siihen on aivan muita keinoja, kuin funktionaalisen tekemisen keskittäminen. 

Tästä haasteesta, eli ketteryyden levittämisestä koko arvoketjuun, tullaan puhumaan tulevina vuosina todella paljon. Suurin osa yrittää ketteröittää mammutteja, toiset taas hylkäävät mammutit ja luovat pienempiä ketterämpiä yksiköitä. Vahva tulevaisuuden trendi tämä tulee joka tapauksessa olemaan. 

 

TRENDI 3: Tuotteen käytön asiakaskokemuksen monikanavaistuminen

Monikanavaisuudesta (omnichannel) on puhuttu markkinoinnin ja asiakaskokemuksen yhteydessä jo pitkään. On ollut itsestään selvää, että käyttäjä kohtaa brändin monin eri tavoin ja sitä kautta asiakaskokemuksesta on pitänyt pitää huolta kaikissa eri kanavissa. Tämä sama ilmiö on mennyt vielä pidemmälle tuotteen ominaisuuksiin asti. Monia tuotteiden ominaisuuksia pitää voida käyttää monin eri tavoin ja tämä luo erityisiä haasteita kehittämiselle.

Kuluttajapuolen esimerkiksi tästä käy vaikkapa Spotify. Samaa tuotetta käytetään tietokoneen, puhelimen, älykellon, auton näytön, erillisen soittimien ja kodin ohjausjärjestelmien (esimerkiksi Google Home) kautta. Yrityspuolella voidaan esimerkiksi ottaa Atlassian Jira, jossa tietoa saman tiketin edistymisestä voidaan päivittää ja seurata tietokoneelta, infonäytöltä, puhelimesta, sähköpostista, Slack-kanavasta, BI-systeemistä ja älykellosta.

Riippuen tuotteesta näitä ominaisuuksien käyttötapoja tulee yhä lisää ja myös koneet ja automaatiorobotit pitää monessa yhteydessä huomioida käyttäjinä. Lisäksi ääni, valo ja eleohjaus ovat osa moneen tuotteen tulevaisuuden käyttötapoja.

Näiden huomioiminen luo uudenlaisia haasteita tiimeille niin asiakasymmärryksen, kehittämisen kuin testauksen suhteen. Esimerkiksi priorisointi ei enää ole pelkästään ominaisuuskohtaista, vaan myös ominaisuuden sisällä voidaan tehdä asiakaskohtaisia ja kanavakohtaisia päätöksiä. Osa ominaisuuksista on vain PC-käyttäjille, osa autokäyttäjille ja osa vaikkapa vain älykkäille itseoppiville järjestelmille. Tähän haasteeseen herätään ennemmin tai myöhemmin, mutta tämä trendi ei tule menemään pois.

 

TRENDI 4: Itseohjautuvuuden korostaminen johtamisessa

Itseohjautuvuudella voidaan vastata individualismin ja työtyytyväisyyden parantamisen tarpeisiin.

Itseohjautuvuus on ollut jonkin aikaa ilmiö, joka on nostanut suosiotaan. Itseohjautuvuus tulee olemaan yhä enemmän pinnalla tulevina vuosina. Yhtenä ilmiön syynä on maailmassa vahvistuva individualismi, jossa halutaan riippumattomuutta ja yksilönvapautta. Ja ehkäpä tietyllä tapaa halutaan olla erilaisia ja poikkeavia, ihan sen itsensä takia. Itseohjautuvuudella voidaan vastata individualismin ja työtyytyväisyyden parantamisen tarpeisiin.

Lisäksi itseohjautuvuudella voidaan saada myös tehokkuutta joihinkin prosessin kohtiin. Varsinkin kun on puhe yksilöiden tai pienten tiimien toimintatavoista, niin itseohjautuvuus luo tehokkuutta. Tavoitteiden ja rajojen tulee vain olla hyvin määritellyt. Kun henkilömäärä itseohjautuvuudessa kasvaa, niin kaaoksen ja eri suuntiin vetävien voimien määrä kasvaa samaan tahtiin. Tärkeää onkin löytää itseohjautuvuudessa ne rajat, jossa kaaos luo sellaista uutta arvoa tai tehokkuutta, jota ohjaamalla ei voi saada. Kunhan vaan kaaoksella ei samaan aikaan luoda liikaa hukkaa.

Itseohjautuvuus tulee olemaan iso tulevaisuuden trendi, vaikka sen kanssa moni epäonnistuukin. Se vaatii esimerkiksi johtajilta erilaista lähestymistä kuin ennen, ja johtaminen menee enemmän lobbauksen kuin asioiden johtamisen suuntaan. Tavoite ja tiimikohtainen itseohjautuvuus yleistyvät tulevaisuudessa, mutta itseohjautuvat organisaatiot ovat utopiaa, jollaisen tavoittelu vain vahingoittaa suurempia organisaatioita.

 

tulevaisuuden trendit

 

TRENDI 5: Eettisten kysymysten tuomat haasteet ja mahdollisuudet

Organisaatiot tulevat kohtaamaan tilanteita, joissa osa henkilöstöstä kieltäytyy työnteosta vedoten eettisiin periaatteisiin.

Eettiset kysymykset liittyen organisaation sisäisen toiminnan valintoihin sekä asiakkaiden käyttäytymiseen näyttelevät seuraavien vuosien aikana suurta osaa tuoteorganisaatioiden menestyksessä. Vaikka tämä ei ole pelkästään tuote- ja palveluorganisaatioiden haaste, niin näissä organisaatiossa haaste on hyvin moniulotteinen.

Eettiset kysymykset vaikuttavat organisaatioiden sisäiseen toimintaan ja tehokkuuteen. Organisaatiot kohtaavat tulevina vuosina tilanteita, joissa osa henkilöstöstä kieltäytyy työnteosta tai vähintäänkin toimii vastoin yleisiä ohjeita vedoten eettisiin periaatteisiin. Esimerkiksi työmatkalentäminen aiheuttaa varmasti keskusteluja, ja jotkut normaalisti kasvokkain tapahtuvat työpajat tullaan tekemään digitaalisesti. Jokainen vähänkään enemmän työpajoja tehnyt tietää, että kasvokkain ja digitaalisesti tehtävän työpajan tehokkuusero on vähintään viisinkertainen, joskus jopa yli kymmenkertainen.

Erityisesti eettiset kysymykset vaikuttavat tiettyjen kuluttajaryhmien ostokäyttäytymiseen. Vaikka tämä kuulostaa pääasiassa kuluttajaliiketoiminnassa olevien tuoteorganisaatioiden haasteelta, myös B2B-liiketoiminnassakin ostajat ovat vain ihmisiä, joilla on myös henkilökohtaisia motiiveja. Eettisten periaatteiden ulottaminen osaksi asiakasymmärrystä vaatiikin tulevaisuudessa erityishuomiota

 

TRENDI 6: Ohjelmistorobotiikan (RPA) arkipäiväistyminen 

Ohjelmistorobotiikalla tarkoitetaan yksinkertaisuudessaan työtehtävien siirtämistä ohjelmistoille. Joskus ennen digitalisaatio-sanaa käytettiin samoin kuin ohjelmistorobotiikkaa-sanaa nykyään. Kyseessä ei siis ole mikään uusi ilmiö, mutta tulevaisuuden trendiksi sen tuo työkalujen yksinkertaistuminen ja helpottuminen. 

Lähitulevaisuudessa ohjelmistorobotiikan työkalut tulevat olemaan niin yksinkertaisia, että suuri osa tavallisista ohjelmistojen käyttöön tottuneista henkilöistä pystyy itse rakentamaan itselleen ja tiimeilleen botit ja automaatiot, jotka tehostavat työtä oleellisesti. Jo tällä hetkellä on paljon palveluita, joilla voi internetpohjaisten työkalujen välille luoda monimutkaisiakin automaatioita ilman yhtään oikeasti koodaustaitoista henkilöä. Monille organisaatioille älykkäät botit ovat arkipäivää.

Prosessien automatisoinnin työkalujen helpottumisen myötä ohjelmistorobotiikan tuottama arvo nousee eksponentiaaliseen kasvuun. Niin kauan kuin niitä voi tehdä vain muutama henkilö arvo pysyy pienenä. Automaatio-osaamisella monet tiedonkulun ongelmat voivat ratketa organisaatiossa helpostikin. Tieto löytää automaation avulla oikeat ihmiset paljon helpommin kuin vain tekemällä kaikesta tiedosta avointa.

RPA-ratkaisujen alkuvaiheessa haasteeksi voi nousta eri ratkaisujen hallittavuus. Varsinkin internetpohjaisten ratkaisujen kanssa, organisaatioon saattaa tulla käyttöön kymmeniä erilaisia järjestelmiä. Näiden ylläpito tulee myös olemaan haastavaa ja pahimmillaan IT tai tuotekehitys saa hallittavakseen kymmenillä työkaluilla tehtyjä erilaisia automaatioita. Potentiaali RPA-ratkaisuille on todella suuri, mutta nämä kannattaa ottaa ajoissa haltuun, jotta kokonaisuus pysyy hanskassa.

 

TRENDI 7: AI:n hyödyntäminen tuotekehityksen ohjaamisessa

Kun tulevaisuuden trendit ovat pohdinnassa, tekoäly ja datan hyödyntäminen ovat pakollisia aiheita. Tekoäly tunkee joka paikkaan ja tuoteorganisaatiot pohtivat tekoälyn hyödyntämistä tuotteissa ja palveluissa monin eri tavoin. Tämä on varmasti jatkuva trendi, mutta uskomme, että tekoälyn mahdollisuudet huomioidaan myös työn tekemisen kannalta. Tekoälyn avulla tuotekehitys pystyy toimimaan tehokkaammin ja vaikuttavammin kuin ennen. 

Tekoälyn mahdollisuudet tuoteorganisaatioiden tehostamisessa ovat erityisesti vaatimusten hallinnan, asiakasymmärryksen ja ennustettavuuden kentissä. Uskomme, että tulevina vuosina nähdään useita ratkaisuja, joissa organisaation sisäistä tietoa voidaan hyödyntää parempien ratkaisujen kehittämisissä tekoälyn voimin.

Vaatimusten hallinnassa suurimmat tekoälyn mahdollisuudet ovat vaatimusten laadun analysoinnissa sekä riippuvuuksien tunnistamisessa. Ei tarvita kovinkaan älykästä järjestelmää, joka pystyisi tunnistamaan puutteet vaatimuksissa ja varmistamaan niiden rakenteellisen laadun. Tarvitaan sitten jo hieman kehittyneempää analysointia, kun pureudutaan vaatimusten hallinnan sisältöön ja pystytään sieltä löytämään koneellisesti tärkeimpiä asioita ja niiden välisiä riippuvuuksia. Vaatimusten hallinta on kuitenkin yksi tärkeimmistä tehokkuutta ja vaikuttavuutta luovista tavoista, joten pienetkin voitot näissä ovat tärkeitä.

Tulevaisuudessa tekoäly voisi antaa parempia ennustuksia kehitysprojektien todellisesta tilasta.

Asiakas- ja markkinaymmärrys on yksi tärkeimmistä lähteistä päätöksenteolle tuoteorganisaatioissa. Mitä paremmin ymmärrämme asiakas- ja markkinatarpeita, sitä paremmat eväät on tehdä oikeita, tulevaisuuden voittavia päätöksiä tuotteista ja palveluista. Tekoälyn avulla voimme tulkita asiakaskäyttäytymistä nykytuotteiden osalta varsinkin. Pystymme tunnistamaan paremmin asiakkaan nykypolkua ja mahdollisesti sitä kautta ymmärtämään asiakkaan todellisia ja piileviä tarpeita. Parhaimmillaan tekoäly voi myös kerätä muualta dataa ja yhdistää tätä asiakasdataan ja löytää yhtenäisyyksiä, joihin ihmisen on vaikeampi tarttua. Tällä hetkellä organisaatiot pystyvät hyödyntämään vain murto-osan kerätystä asiakasdatasta ja kuilu vain kasvaa eksponentiaalisesti.

Hyvin yleinen ongelma organisaatioissa on tuotekehityshankkeiden ennustettavuus. Ennustettavuus on liiketoiminnalle tärkeää, mutta samalla tuotekehitys ei halua ennustaa, koska niitä pidetään lupauksina. Näemme, että tulevaisuudessa tekoäly voisi historiatiedon ja nykytilan yhdistelmänä antaa parempia ennustuksia kehitysprojektien kestosta ja todellisesta tilasta. Organisaatioiden kyvykkyys tehdä uutta ei hetkessä ota suuria loikkia, vaan on todellisuudessa aika samanlainen vuodesta toiseen. Jos tekoäly saataisiin tunnistamaan vaatimusten ja backlogin avulla hankkeen monimutkaisuus, projektien valmiuden ennustaminen olisi varmasti parempaa kuin ihmisten ennustaminen.

Tekoälyä hypetetään todella paljon ja moni ihan tavallinen ohjelmisto muuttuu puhuttaessa tekoälyksi. Joku voikin väittää, että ylläolevista ratkaisuista osa ei täytä tekoälyn standardeja, mutta yhtä kaikki, ne ovat asioita, joissa koneoppiminen voisi auttaa organisaatioita parantamaan toimintaansa ja vaikuttavuutta.

 

Toivomamme trendi: Tarvelähteinen budjetointi

Miettiessämme tulevaisuuden trendit -listaamme seuraavalle viidelle vuodelle budjetointi nousi usein esiin. Nykyisten budjetointikäytäntöjen aiheuttamat rajoitteet ovat hyvin haitallisia monille tuoteorganisaatioille. Suurimmassa osassa organisaatioita budjetit määrittelevät portfolion hallinnalle niin tarkat rajat, että iso osa portfolion hallinnan mahdollisuuksista menee hukkaan. Esimerkiksi henkilöt budjetoidaan tietyille alueille, ominaisuuksille tai toiminnoille, eikä priorisointia näiden välillä voida enää tehdä.

Haluaisimmekin, että budjetointi muuttuisi tulevien vuosien aikana. Tällä erää kukaan ei ole kuitenkaan esittänyt hyvää ratkaisua tehdä budjetointia eri tavoin. Beyond budgeting on ehkäpä se tunnetuin yritys tehdä asiat toisin, mutta sen tarjoamat mallit eivät tarjoa vaihtoehtoista tapaa budjettiohjaukselle. Budjetointi on strategian ohella johdon vahvin työkalu ohjata organisaatiota. Emme siis usko, että seuraavaan viiteen vuoteen budjetoinnissa tulee isoja muutoksia parempaan. Toivomme hartaasti, että mahdollisuudet tehdä budjetointia eri tavoin kehittyvät viiden vuoden kuluessa. Yllätymme positiivisesti, jos tarvelähtöisen budjetoinnin haasteet ratkaistaan 2020-luvun aikana.

 

Yhteenveto

Tuoteorganisaatiot jatkavat muuttumistaan tulevien vuosien kuluessa, ja siksi tulevaisuuden trendit ovat aina yhtä kiinnostava puheenaihe. Viimeisten viiden vuoden kovimmat teemat olivat ketteryyden levittäytyminen ja palvelumuotoilu. Molempia on rakennettu hartaasti organisaatioihin ja osa on niistä saanut hyötyjäkin. Kuten yleensä trendien kanssa, niin osa hypestä menee yli ja asioita tehdään vain asioiden takia. Ketteryyden levittäytyminen ja palvelumuotoilun teemat tulevat jollain tapaa jatkumaan seuraavina vuosina uskomme, että ne ottavat askeleen kohti parempaa arvon tuottoa.

Teknologiat kehittyvät jatkuvasti ja automaatioaste niin tuotteissa kuin niitä kehittävissä organisaatioissa kasvaa jatkuvasti. Viiden vuoden päästä automaatio ja tekoäly hoitavat varmasti tehtäviä, joita emme olisi vielä uskoneetkaan. Tämä toivottavasti vapauttaa ihmisille aikaa tehdä niitä asioita joissa olemme koneita parempia – ratkoa moniulotteisia haasteita.

Maailmanpoliittisessa ja ideologisessa ympäristössä on viime vuosina tapahtunut suuria muutoksia. Ilmastonmuutos, muuttoliikkeet ja personoituva media muuttavat ihmisiä. Ihmiset kuplautuvat yhä enemmän ja ääriajattelu kaikissa muodoissaan kasvaa. Tämä tulee näkymään organisaatioissa ja organisaatioiden pitää tähän reagoida. Voittavat organisaatiot pystyvät hyödyntämään nämä ilmiöt, häviävät kohtaavat isoja ongelmia.

Kun tähän kaikkeen tapahtuvaan muutokseen ottaa mukaan myös sen, että monissa organisaatioissa digitaaliseen kehittämiseen lähdetään jo valmiiksi takamatkalta, niin tulevat vuodet tulevat olemaan kiireisiä. Tärkeintä on muistaa, että kaikkea ei voi muuttaa kerralla. Vaikka kehitys on jatkuvaa, tulee sitä tehdä aalloissa. Jotta muutos pysyy mieluisana, kannattaa muistaa juhlia aina aallon harjalla.

 

Haluatko kuulla lisää siitä, minkälaiset trendit vaikuttavat tuotekehitykseen ja työelämään lähivuosien aikana? Osallistu tulevaan Tulevaisuuden trendit -webinaariimme torstaina 30.1. klo 10! Siellä kerromme, millaisia muutoksia on näkyvissä – ja miten niitä kannattaa ennakoida! Ilmoittaudu mukaan alta!

 

 

Henri Hämäläinen

Henri Hämäläinen

Toimitusjohtaja, konsultti

Henri on Contribyten toimitusjohtaja ja organisaatioiden valmentaja. Hän on 15 vuoden aikana saanut toimia kymmenien eri organisaatioiden valmentajana ja muutoksen auttajana. Henri vaati, että toimitusjohtajanakin hänelle jää aikaa valmentaa ja kouluttaa organisaatioita. Henrin vapaa-aika kuluu monimuotoisten liikunnallisten harrastusten parissa niin yksin, ystävien kuin perheenkin kanssa. Ulkourheilu niin pyöräillen, juosten, suunnistaen, hiihtäen tai koiran kanssa liikkuen on lähellä sydäntä. Nuoruuden pallopelit vetävät Henrin joka viikko aina takaisin pallopelikentille, sillä ilman ulkona liikkumista ei ajatukset pysyisi kasassa.

Share This

Jaa tämä kollegoillesi

Jaa tämä postaus verkostoosi!