Tuhansia vuosia sitten eräs esi-isämme samosi viidakossa keräillen hedelmiä kotikylään vietäväksi. Yllättäen hän kuuli takaansa rasahduksen, kun raskas käpälä katkaisi maassa olevan kuivan oksan. Esi-isämme sydän alkoi hakata, hänen vereensä tulvahti ryöpsäys adrenaliinia ja sylissä olleet hedelmät putosivat maahan kun hänen elimistönsä varautui äänen pahimpaan mahdolliseen seuraukseen: sapelihammastiikeri olisi väijymässä hänestä ateriaa omille nälkäisille pennuilleen. Adrenaliinihumalassa esi-isämme pystyisi kenties juoksemaan karkuun kovempaa ja pidemmälle, ja ehkä selviäisi vielä takaisin kotikylään.

Takaisin nykypäivään: Rauhallisessa tuotekehityskammiossa on hiljaista, vain kymmenen koodarin näppäimistöt napsuvat tasaiseen tahtiin kun käyttäjätarinat muuntuvat toimivaksi koodiksi. Tuotteen omistaja ja Scrum Master kuuntelevat tyytyväisenä, kun softaa syntyy ja insinöörien aivot tuottavat yrityksen ydinosaamista. Äkkiä rauha keskeytyy, kun yrityksen toimitusjohtaja pölähtää ovet paukkuen sisään huoneeseen ja julistaa suureen ääneen:

”Nyt on kuulkaa kova kiire ja hätä: vuoden suurin diili on menossa kilpailijalle! Miksi minulle ei ole kerrottu ongelmasta? Keksikää nyt nopeasti joku ratkaisu – tehän niitä neroja olette!”

Tappele tai pakene!

Vaikka kuinka nämä välissä olevat vuosituhannet ovat sivistäneet meitä, olemme silti vielä lihaa ja verta, ja toimitusjohtajan äkillinen hyökkäys saa elimistössämme aikaan aivan samankaltaisen reaktion kuin jos kuvittelisimme kohta olevamme tiikerin päivällinen. Stressi nousee ja adrenaliini syöksyy vereen. ”Fight or flight” – tappele tai pakene. Johtajaa ei oikein voi paeta, joten tilanteessa aivan looginen reaktio on alkaa väitellä siitä onko ongelma todellakin pakko ratkaista juuri nyt. Adrenaliinilla huumatut ja stressaantuneet aivot eivät pysty muunlaiseen ajatteluun.

Evoluutio on myös varmistanut, että ihmiset, jotka pysähtyivät tällaisessa stressaavassa tilanteessa miettimään jotain innovatiivista ratkaisua ongelmaan, syötiin. Kymmenien tuhansien vuosien ajan ne, jotka rupesivat pohtimaan ”Hm, voisimmeko kenties keksiä tähän tilanteeseen jotain muuta kuin juosta pakoon?” joutuivat tiikerin kynsiin.

Tutkimuksissa on saatu selville, että onnellisten ihmisten ajattelu on tehokkaampaa.

Pelko lamauttaa – onnelliset aivot toimivat tehokkaammin

Viimeisen kymmenen vuoden aikana monissa tutkimuksissa on saatu selville, että onnellisten ihmisten ajattelu on tehokkaampaa. Aivot, jotka on ”alustettu” positiivisilla ajatuksilla, löytävät ongelmiin ratkaisut nopeammin kuin aivot, joita on ennen testiä alustettu ajatuksilla, jotka tuovat negatiivisia tunteita. Onnelliset aivot myös löytävät uusia, innovatiivisia ratkaisuja helpommin kuin ei-onnelliset.

Positiivisuudella onkin siis suuri merkitys työpaikalla, ja innovatiivisuuden ja tehokkuuden takia olisikin tärkeää, että työntekijöillä olisi jatkuva pienten positiivisten tunteiden virta koko työpäivän ajan. Positiivisia fiiliksiä voi saada monista eri asioista. Omalla työpisteellä voi olla perheen tai lemmikin kuvia, tai kuulokkeissa voi soida lempibändin musiikki. Päivän kuluessa voi vaikka katsella välillä parin minuutin ajan YouTubesta kissavideoita, soittaa puhelimella ystävälleen tai vain ajatella muutaman viikon päässä olevaa lomamatkaa. Ja aina voi mennä muuten vain juttelemaan muille työntekijöille kahvitauolla. Tarkoitus ei ole notkua YouTubessa pitkään, vaan saada pienen tauon aikana ”onnellisuusfiksi”, joka taas seuraavan tunnin ajan auttaa tehokkaampaan työntekoon.

Ketä voit kiittää tänään?

Tiiminvetäjien tulisikin ymmärtää, että pienet positiivisuuden purskeet päivän mittaan ovat erittäin arvokkaita. Tiimin jäsenien kannattaisi pitää tarpeeksi taukoja, jutella muiden kanssa ja vaikka viettää minuutti tai pari nettiä browsaillen (kunhan pysyvät poissa negatiivisia fiiliksiä tuovista uutisryhmistä). Tietenkin pitää sopia yhteisesti tuotekehityskammion säännöistä, ettei häiritä muita – yleensä niin että pidemmät keskustelut viedään kahvihuoneen tai neukkarin puolelle, ja kuulokkeet päässä olevia ei häiritä.

Positiivisuus tulisi pitää mielessä myös tiimin sisäisessä ja tiimien välisessä kommunikaatiossa. Hyvin tehdystä työstä pitäisi aina muistaa antaa positiivista palautetta, ja muutenkin muistaa kommunikaatiossa positiivisuus. Ei yhtään haittaa, jos kammiossa on karkkikulho!

Tiimeissä, joissa on noin kolme kertaa enemmän positiivisia interaktioita kuin negatiivisia, tiimihenki on neutraali.

Onko tiimisi kusirajan alapuolella vai yläpuolella?

Tutkimuksissa on todettu, että on olemassa ”positiivisuusraja”, niin kutsuttu Losada-raja, jonka mukaan tiimeissä, joissa on noin kolme kertaa enemmän positiivisia interaktioita kuin negatiivisia, tiimihenki on neutraali. Tiimeissä, joiden suhde on tätä parempi, eli positiivisia interaktioita on enemmän, tiimihenki paranee ja fiilis on hyvä. Tiimit, joiden suhde on tätä huonompi, ovat negatiivisessa kierteessä, suoraan sanottuna ”kusessa”, ja tällaisten tiimien jäsenien on vaikea ylläpitää tehokasta ajattelua ja innovatiivista lähestymistapaa ongelmiin. Vaarana tällaisissa negatiivissa tiimeissä on, että jäsenet alistuvat negatiivisuuteen ja tottuvat siihen.

Kolme kertaa enemmän positiivisia interaktioita kuulostaakin aika paljolta, eikö vain? Ja tavoitteen pitäisikin olla vielä korkeammalla, viisi tai kuusi kertaa enemmän. Väitän vielä, että suhde korostuu Skype/Hipchat/Slack -tiimeissä, joissa face-to-face aika on kortilla. Tämä tarkoittaakin, että lähes joka kerta, kun juttelet tai chattaat työkaverisi kanssa, jokaisessa asiassa pitää miettiä, miten siihen saa positiivisen spinnin.

Insinööri on viisas eläin

Asiat voi kokea joko ylipääsemättöminä ongelmina tai sitten koettaa hakea joka asiasta positiivista oppia. Esimerkiksi juuri havaittu vakava bugi tai virhe – onko se negatiivinen asia, vai hieno juttu? Olen aina sanonut, että paras bugi on löydetty ja toistettavissa oleva bugi. Insinööri on viisas eläin ja korjaa kyllä bugin kun bugin, jos vaan hänelle tarjotaan ympäristö, missä sen voi toistaa. Jokainen voi harjoitella positiivisuutta koettamalla havaita ympäristöstään hyviä ja hyväntuulisia asioita.  

Tiimin aikaansaannosten ja ”pienien voittojen” ei myöskään koskaan saisi antaa jäädä vain pienen piirin tietoon, vaan ne pitäisi aina kertoa kaikille. Parhaissa tiimeissä tai organisaatioissa myös analysoidaan nopeasti, mikä aikaansaannoksiin johti, jotta muutkin voisivat ottaa hyvät toimintatavat käyttöönsä.

Päivän pikavoitot – standup

Mielessäni on ollut, että pitäisikö esimerkiksi scrum-tiimillä olla aamun daily scrummin lisäksi iltapäivällä ”Daily victories”        -standup, jossa päivän onnistumiset lyhyesti jaettaisiin muulle tiimille. Sessio voisi olla hyvinkin lyhyt, mutta sillä olisi potentiaalia tuottaa iltapäivään checkpointti, joka toimisi päivän tavoitteena – mitä voin tänään saada tehtyä valmiiksi tai kerrottua kavereille? En osaa sanoa, miten toimiva tällainen käytäntö olisi, mutta sitä olisi mielenkiintoista kokeilla.

Positiivisuudella tarkoitetaan sitä, että ei anneta virheiden lannistaa, vaan annetaan ajatusten eksyä myös mukaviin juttuihin.

Ei päätä pensaaseen

Positiivisella ajattelulla ja positiivisilla interaktioilla ei ole tarkoitus laittaa päätä pensaaseen asioilta, jotka omassa projektissa, yrityksessä tai ympäristössä tarvitsevat kehittämistä. Ei mikään yritys tai tiimi ole täydellinen, vaan kaikessa voidaan aina parantaa. Positiivisuudella tarkoitetaan sitä, että ei anneta virheiden, puutteiden tai ei-optimaalisten toimintatapojen lannistaa, vaan annetaan ajatusten päivän mittaan eksyä usein myös mukaviin juttuihin. Näin saadaan pidettyä ajattelun tehoa yllä, ja käytettyä tätä tehoa hyväksi etsimällä uusia reittejä, ratkaisuja ja innovaatioita vastaantuleviin arjen haasteisiin.

Miten muuten sapelihammastiikerille lopulta kävi? Viimeisten tietojen mukaan noin 9000 vuotta sitten tiikerit hävisivät maan päältä. Myös sapelihammastiikerin tavalla ihmisiä stressillä ja pelolla hallitsevat johtajat ja yritykset kokevat lopulta saman kohtalon. Tulevaisuuden tuotekehityskilpailussa pärjäävät ne yritykset ja tiimit, jotka sisäistävät positiivisuudesta saatavan tehokkuus- ja innovaatiohyödyn.

Tämän blogin tapahtumien tai henkilöiden mahdollinen samankaltaisuus eläviin tai tiikerien syömiksi tulleisiin henkilöihin on täysin sattumanvaraista.

Contribyte voi auttaa tiimiäsi kehittämään positiivisuuttasi. Ota yhteyttä ja kysy positiivisuus ja innovatiivinen tiimihenki -koulutusta.