Tiimityön kolmas järeä peruskivi on tiimihenki. Järeä siksi, että sen päällä tiimi seisoo. Se on kasvualusta, mille tiimi rakentaa menestyksensä.

Entä jos tiimihenki on hatara? Kaikki sen päällä horjuu. Toimii ehkä kyllä ja tavaraa tulee ulos, mutta parhaimmillaan kaikki on keskinkertaista. Siksi aika ajoin on hyvä varmistaa, että tiimissä kaikki sujuu hyvin. Useimmiten hommat rullaa eikä ongelmia ole, mutta yhtä usein ei ole kasvua eikä kehitystäkään. Jos siis haluaa varmistaa, että tiimi on parhaassa hapessa, on syytä varmistaa toivotunlainen tiimihenki.

Tiimihengen peruskivet: luottamus, turva, arvostus

Tiimissä nähdään ihmiset yksilöinä ja osataan arvostaa heitä omina persooninaan.

Tiimihenki perustuu ensi sijaisesti luottamukselle, koska luottamus antaa turvan, jossa uskaltaa sanoa ja toteuttaa omaa näkemystään. Uskalletaan yrittää, olla uteliaita ja omata rohkeutta myöntää virheensä ja jakaa onnistumisensa. Turvallisessa ja luottamuksellisessa tiimissä asioita ei lakaista näkymättömiin vaan tuodaan näkyviin.

Tiimissä nähdään ihmiset yksilöinä ja osataan arvostaa heitä omina persooninaan. Annetaan tilaa olla oma itsensä samalla, kun tähdätään yhdessä samaan tavoitteeseen. Arvostaminen osoitetaan niine samoin pienin elein, jotka olemme oppineet jo päiväkodissa: kiitoksin, palautteella, tervehtimisellä, kuuntelemisella, silmiin katsomisella jne. Kiire, johon niin usein selityksin tukeudutaan, on arvostuksen tyypillisin nakertaja. Arvosta – katso silmiin, kuuntele aidosti ja kiitä – siis kiireessäkin. Kaikki se, mitä antaa tiimille, tulee itselleen takaisin hyvänä työilmapiirinä.

Hyvä tiimi kommunikoi

Tiimihengen kohottaminen lähtee perusasioiden varmistamisesta: yhteisestä visiosta, selkeistä rooleista, riittävän tasapuolisesta ja läsnäolevasta johtamisesta, erilaisuuden ymmärtämisestä ja myös hyväksymisestä sekä – kommunikoinnin sujuvuudesta.

Joskus törmää tiimeihin, jotka kommunikoivat vaikkei yhtään sanaa vaihdeta. Yhteishenki on niin kantava, että ulkopuolinen ei ymmärrä viestiä mutta tuntee sen voiman. Silloin luottamus, arvostus ja turva ovat huippukunnossa.

Sanoja kuitenkin tarvitaan viestittämään asioita tiimin sisällä ja sen ulkopuolelle. Silloin on hyvä miettiä mitä viestittää, miten, mitä mediaa käyttäen ja kenelle. Jos kyse on arkisesta vuorovaikutuksesta, kommunikointia ei tarvinne miettiä juuri mitenkään, mutta mitä tärkeämpi tai vaikeampi asia on, sitä fiksumpaa on suoda ajatus sille. Pieninä nyrkkisääntöinä voi pitää, että harvemmin työyhteisöissä tulee kommunikoitua tärkeistä asioista liikaa enkä ole kenenkään kuullut sanovan, että kerroitpa tuon liian yksinkertaisesti ja selkeästi.

Hyvä tiimihenki näkyy ja kuuluu

Oletko huomannut astuessasi toiseen yritykseen, millainen fiilis siellä on? Väitän, että jos kiinnität siihen huomiota, voit helposti ulkopuolisena tehdä melko pätevän päätelmän siitä, onko tiimihenki hyvä vai nakertava.

Hyvässä tiimissä positiivisuus on luonnollista.

Hyvässä tiimissä positiivisuus on luonnollista, ja se huokuu yli tiimirajojen. Eräässä yrityksessä sparrasimme yhtä tiimiä avoimempaan ja sujuvampaan vuorovaikutukseen. Haastoimme heidät lopuksi tervehtimään (ja edistyneempänä tehtävänä antamaan positiivista palautetta) ensin tiimikaverille ja vähitellen myös toisille tiimeille. Jonkin aikaa tiimi erottautui muista hyväntuulisena ja siksi outona joukkona, mutta kun he sinnikkäästi jatkoivat tervehdyksiä, positiivisuus levittäytyi myös muihin lähimpiin tiimeihin. Sisäsyntyinen positiivisuus on valtava voima.  

Sata pikkukalaa päihittää yhden jättiläisen

Toimivassa tiimissä ei ole tähtiä vaan iloinen tekemisen meininki. Jokainen on asiantuntija ja hyvä jossakin, ja tiimin hyvyys, toimivuus ja tuottavuus perustuu siihen, kuinka hyvä tiimi on yhdessä. Vertaan usein hyvää toimivaa tiimihenkeä kalaparveen, joka on yhdessä isompi kuin yksi iso kala.

Aloita tiimihenki katsomalla ympärillesi, tervehdi ja anna positiivista palautetta.

Onko tiimin kehittäminen ajankohtaista? Käy lukemassa lisää aiheesta!

Photo by Sean Stratton on Unsplash