Kaikki tuntevat tuotepäällikön, jotkut ehkä useammankin. Kun kysyn melkeinpä keneltä vain (yrityselämässä) tiedätkö, mitä tuotepäällikkö tekee, vastaus on yleensä kyllä. Joillain voi olla vahvakin näkemys tästä, mutta jos pyydän kuvailemaan, mitä...
Sinua mahdollisesti kiinnostaa myös:
Tuoteomistaja on yksi tuotekehityksen merkkihenkilöistä!
Joskus on sellainen fiilis, että tuoteomistajuuden vaikutusta lopputulokseen ei organisaatioissa täysin ymmärretä. On ehkä hankalaa perustella, miksi yhden ei-kehittäjä-ihmisen pitäisi olla liitettynä aika täysipäiväisesti tiimin kylkeen. Jos teidänkin organisaatiossa tämä asia tuntuu hankalalta perustella muille, toivon, että saatte tästä blogista vähän ajatuksia. Blogissa nimittäin kerron, miksi tuoteomistajuudella on suuri vaikutus. Product Ownerin suuren vaikutusvallan ymmärtää, kun oivaltaa, miten ketterä tuotekehitystiimi toimii.
Sinä et voi motivoida ketään – Motivaatio lähtee sisältä!
Yksi isoimmista kysymyksistä, joiden kanssa tuotekehitysorganisaatiot painivat, on ihmisten motivaatioon ja sitoutumiseen liittyvät asiat. Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että työhönsä aktiivisesti sitoutuneet ja motivoituneet työntekijät vaikuttavat organisaation tulokseen ja toimintaan hyvin positiivisesti. Yhtälö on yksinkertainen: mitä sitoutuneempia ja motivoituneempia työntekijät ovat, sitä paremmin yrityksellä menee. Ja vielä yksinkertaisemmin: ilman motivaatiota emme saisi mitään aikaan.
If it works, fix it! – Refaktorointi kannattaa aina
Refaktorointi, eli toimivan koodin muokkaaminen, on monessa tuotekehitysorganisaatiossa vähän vaikea asia. Usein karsastetaan ajatusta käyttää aikaa jo toteutetun koodin muuttamiseen, ja voimavarat laitetaan mieluummin uuden toiminnallisuuden tekemiseen. Tässä blogissa kuitenkin kerromme, miksi refaktorointi kannattaa.
Karvaa, älä arvaa! – Ennaltaehkäise bugit ja vältä turhat arvailut
Bugien estimoinnin sijaan projektin kannattaisi yksinkertaisesti seurata bugien inflowta ja outflowta. Lisäksi olisi hyvä ajatella, että tehtäisiin hyvää laatua mahdollisimman vähällä bugimäärällä – ennaltaehkäistään, eli siis karvataan! Bugien ennaltaehkäisy säästää aikaa ja auttaa myös välttämään turhat arvailut.
Huonot kokoukset ovat työelämän syöpä
Kokoukset ovat osa nykyistä työelämää. Niissä keskustellaan ja päätetään asioita ja niitä ilman ei vaan tulla toimeen. Aika usein kokouksissa on kuitenkin paljonkin toivomisen varaa. Tässä blogipostauksessa kerromme, miksi.
Yksinkertaista, rakas Watson – Järjestelmällinen ongelmanratkaisu auttaa selvittämään mysteeribugit
Tuotekehityksessä työskentelevien olisi hyvä osata käyttää järjestelmällisen ongelmanratkaisun keinoja, sillä niiden avulla esimerkiksi mysteeribugien selvitys helpottuu ja nopeutuu huomattavasti. Ongelmanratkaisun metodiikkaa onkin syytä opetella ja harjoitella – se on todellista salapoliisityötä!
Shock and Awe – hankala bugi vaatii koko tiimin taistelua
Välillä tiimeille tulee vastaan harvinaisen hankala bugi, kuten ongelma, jota ei tiimin käytettävissä olevilla testiympäristöillä saada toistettua. Tällaisessa tilanteessa olisi tärkeää käyttää ylivoimaa bugin selvittämiseen, sillä ratkaisuun tarvitaan koko tiimin aivoja ja voimavaroja. Lisäksi porukalle olisi luotava positiivinen mielentila, jossa ihmiset ajattelevat, että juttu ratkeaa tavalla tai toisella. Ihmiset ratkovat ongelmia paljon paremmin ja tehokkaammin kun heidän ajatuksensa ja aivonsa eivät ole negatiivisilla ajatuksilla alustettuja.
Bugipato syö tehoja
Usein vastaan tuleva ongelma on se, että tiimillä on kertynyt ”verifiointivelka”, eli bugeja on fiksattu nopeammin kuin testaus pystyy niitä verifioimaan. Tässä onkin sellainen piilevä vaara, että jos tuo verifioitavana olevien bugien määrä kasvaa kovin isoksi, siitä tuleekin aikamoinen suo, kun sitä aletaan sitten myöhemmin kahlaamaan läpi. Tämä on todennäköisempää bugeille kuin tarinoille, koska agile-metodit pitävät huolen siitä, että aloitettavat tarinat ovat aika korkealla backlogilla. Lisäksi tarinat ovat usein hitaampia implementoida kuin bugifiksit.
Tehdäänkö teidän tiimissä näin? Kolme yleistä virhettä bugiraporteissa.
Eipä juuri enää tule vastaan tuotekehitystiimejä, joilla ei olisi käytössä jonkin sortin online-bugityökalu. JIRA on ehkä suosituin, mutta bugeja voidaan hallita myös muillakin työkaluilla. Oli tiimi sitten miten kokenut tai laatutyötä tekevä tahansa,...
Päätöksenteolla ainainen kiire? Hopulle loppu aktiivisella delegoinnilla.
Nykyään töissä tuntuu aina olevan kiire. Tuotekehitysprojektit eivät ole tästä mikään poikkeus. Ketterillä toimintatavoilla voidaan tiimiläisten kiireen tuntua vähentää, mutta toimintaa ohjaaville henkilöille, tuotteen omistajalle tai projektin vetäjälle kasautuu...
Värillä on väliä – Scrumin edut käyttöön myös Kanbanissa
Suosituimmat ketterät toiminnanohjauskeinot ovat Scrum ja Kanban. Näistä Scrum on tuotekehityksessä yleisemmin käytössä. Scrummin pääetu Kanbaniin verrattuna on se, että fiksatun mittaisissa iteraatioissa on helpompi mitata tiimin nopeutta, velocityä, ja sitä kautta ulottaa ennustettavuutta pitemmälle tulevaisuuteen. Scrummin iteraatiot myös pakottavat tiimin tekemään suunnitelmia ja retrospektiivejä. Jo käynnissä olevaan Scrum – sprinttiin ei kuitenkaan yleensä ole hyvä lisätä mitään, joten tyypillisesti Scrum-tiimi voi reagoida kiireellisiin asioihin vasta seuraavassa sprintissä.