Contribyten työkalutiimi testasi getKanban-peliä, jonka parissa aika lensi kuin siivillä. Lue arviomme pelistä ja kutsu meidät peluuttamaan myös teidän tiimiä! Peli on mielestämme loistokeino päästä perille Kanbanin perusperiaatteista.
Sinua mahdollisesti kiinnostaa myös:
Sileä siirtymä Scrumista Kanbaniin, osa 2
Aikaisemmassa blogissamme mietimme sitä, mitkä ovat useimmin vastaan tulevia ongelmia tiimin siirtyessä Scrumista Kanbaniin. Tässä jatko-osassa paneudumme uusiin Kanbanin sudenkuoppiin ja siihen, kuinka vältät ne helposti ja näppärästi!
Sileä siirtymä Scrumista Kanbaniin
Ketterät tiimit valitsevat usein toiminnanohjausmetodikseen joko Scrumin tai Kanbanin. Näistä Scrum on yleisempi, mutta kaikissa tiimeissä se ei välttämättä toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Tässä blogissa neuvomme, kuinka vaihdat sujuvasti Scrumista Kanbaniin!
Mitä tuotepäällikkö tekee?
Kaikki tuntevat tuotepäällikön, jotkut ehkä useammankin. Kun kysyn melkeinpä keneltä vain (yrityselämässä) tiedätkö, mitä tuotepäällikkö tekee, vastaus on yleensä kyllä. Joillain voi olla vahvakin näkemys tästä, mutta jos pyydän kuvailemaan, mitä...
Tuoteomistaja on yksi tuotekehityksen merkkihenkilöistä!
Joskus on sellainen fiilis, että tuoteomistajuuden vaikutusta lopputulokseen ei organisaatioissa täysin ymmärretä. On ehkä hankalaa perustella, miksi yhden ei-kehittäjä-ihmisen pitäisi olla liitettynä aika täysipäiväisesti tiimin kylkeen. Jos teidänkin organisaatiossa tämä asia tuntuu hankalalta perustella muille, toivon, että saatte tästä blogista vähän ajatuksia. Blogissa nimittäin kerron, miksi tuoteomistajuudella on suuri vaikutus. Product Ownerin suuren vaikutusvallan ymmärtää, kun oivaltaa, miten ketterä tuotekehitystiimi toimii.
Sinä et voi motivoida ketään – Motivaatio lähtee sisältä!
Yksi isoimmista kysymyksistä, joiden kanssa tuotekehitysorganisaatiot painivat, on ihmisten motivaatioon ja sitoutumiseen liittyvät asiat. Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että työhönsä aktiivisesti sitoutuneet ja motivoituneet työntekijät vaikuttavat organisaation tulokseen ja toimintaan hyvin positiivisesti. Yhtälö on yksinkertainen: mitä sitoutuneempia ja motivoituneempia työntekijät ovat, sitä paremmin yrityksellä menee. Ja vielä yksinkertaisemmin: ilman motivaatiota emme saisi mitään aikaan.
If it works, fix it! – Refaktorointi kannattaa aina
Refaktorointi, eli toimivan koodin muokkaaminen, on monessa tuotekehitysorganisaatiossa vähän vaikea asia. Usein karsastetaan ajatusta käyttää aikaa jo toteutetun koodin muuttamiseen, ja voimavarat laitetaan mieluummin uuden toiminnallisuuden tekemiseen. Tässä blogissa kuitenkin kerromme, miksi refaktorointi kannattaa.
Karvaa, älä arvaa! – Ennaltaehkäise bugit ja vältä turhat arvailut
Bugien estimoinnin sijaan projektin kannattaisi yksinkertaisesti seurata bugien inflowta ja outflowta. Lisäksi olisi hyvä ajatella, että tehtäisiin hyvää laatua mahdollisimman vähällä bugimäärällä – ennaltaehkäistään, eli siis karvataan! Bugien ennaltaehkäisy säästää aikaa ja auttaa myös välttämään turhat arvailut.
Huonot kokoukset ovat työelämän syöpä
Kokoukset ovat osa nykyistä työelämää. Niissä keskustellaan ja päätetään asioita ja niitä ilman ei vaan tulla toimeen. Aika usein kokouksissa on kuitenkin paljonkin toivomisen varaa. Tässä blogipostauksessa kerromme, miksi.
Yksinkertaista, rakas Watson – Järjestelmällinen ongelmanratkaisu auttaa selvittämään mysteeribugit
Tuotekehityksessä työskentelevien olisi hyvä osata käyttää järjestelmällisen ongelmanratkaisun keinoja, sillä niiden avulla esimerkiksi mysteeribugien selvitys helpottuu ja nopeutuu huomattavasti. Ongelmanratkaisun metodiikkaa onkin syytä opetella ja harjoitella – se on todellista salapoliisityötä!
Alkukankeutta? Näin käynnistät projektisi vauhdikkaammin.
Suuren projektin käynnistyksessä on valtava työ. Ponnistuksissa on monta sudenkuoppaa, jotka hidastuttavat helposti prosessin aloittamista. Mitä isompi projekti, sitä tärkeämpää olisikin käyttää ulkoista apua!
Bugipato syö tehoja
Usein vastaan tuleva ongelma on se, että tiimillä on kertynyt ”verifiointivelka”, eli bugeja on fiksattu nopeammin kuin testaus pystyy niitä verifioimaan. Tässä onkin sellainen piilevä vaara, että jos tuo verifioitavana olevien bugien määrä kasvaa kovin isoksi, siitä tuleekin aikamoinen suo, kun sitä aletaan sitten myöhemmin kahlaamaan läpi. Tämä on todennäköisempää bugeille kuin tarinoille, koska agile-metodit pitävät huolen siitä, että aloitettavat tarinat ovat aika korkealla backlogilla. Lisäksi tarinat ovat usein hitaampia implementoida kuin bugifiksit.