Ketteryyden skaalaaminen aiheuttaa tällä hetkellä yrityksissä suurta innostusta. Tarkoitus ja tahtotila on tehdä asiat muita paremmin sekä päivittää omia toimintatapoja tälle vuosituhannelle. Itsensä ja yrityksen kehittäminen on aina hyvä asia, ja ymmärrys siitä, että muuttamalla toimintatapoja, se on myös mahdollista, mutta… Palaan tähän hieman myöhemmin!

Niin kuin monet teistä tietää, niin tarjolla on erilaisia viitekehyksiä, joilla ketteryyden skaalaaminen pyritään toteuttamaan hallitusti (esim SAFe, LeSS ja Nexus). Kaikissa näissä on sama päämäärä, eli skaalata ketteryyden periaatteet tiimitasolta koko organisaation tasolle ja tuottaa tehokkaammin arvoa. Mikä näistä sitten olisi paras vaihtoehto, siihen ei ole yhtä vastausta. SAFe on näistä varmasti tunnetuin viitekehys Suomessa, joten sen ympärillä pyörii paljon keskustelua.

SAFe Program Consultant 4.0

Myös meiltä on kyselty paljon sertifioitujen SAFe-koulutusten perään, joten halusimme lisätä sertifioitujen SAFe-kouluttajien määrää. Tästä syystä kävin itsekin sertifioitumassa Scaled Agile -järjestämän ”Implementing SAFe4.0 with SPC Certification” -kurssilla. Kurssi oli mielenkiintoinen ja SAFe4.0 toi jotain uuttakin myös mukanaan. Ilman pohjatietoja ja ymmärrystä asiasta kurssi olisi ollut melko haastava. Antoisinta näillä kursseilla on ihmiset eri yrityksistä, mikä tuo värikkyyttä ja hyviä keskusteluja aiheen tiimoilta. Tämän neljän päivän intensiivisen rupeaman päätteeksi piti tehdä vielä Closed-book sertifiointi -koe, jossa tarkistetaan, että ymmärrys aiheesta on mennyt perille ja jonka jälkeen saa oikeuden pitämää SAFen koulutuksia. Tentin tekemiseen oli aikaa 2h (kysymyksiä 120kpl), josta minulle jäi 2min aikaa tarkistaa antamiani vastauksia.

”Hypetyksen” sudenkuopat

Mutta sitten takaisin tähän ketteryyden skaalaaminen -hypeen. Olemme päässeet seuraamaan läheltä eri yrityksiä ja heidän toimintatapojen muutoshankkeita, miten ne viedään onnistuneesti läpi. Olemme olleet myös monissa keskusteluissa mukana, missä on todettu, että ”Olemme jo tosi ketteriä, koska meidän kehitystiimi käyttää Scrumia” ja esim ”SAFe ei toiminut meillä, koska meidän organisaatio on niin erilainen”. Näen punaista!

Se, että pidetään daily-palavereja tai sovitaan joku sprintin pituus, ei tarkoita että ollaan ketteriä. Samoin SAFe ei varmasti auta, mikäli ketteryyden perusasiat eivät ole kunnossa ja ei tehdä niitä tarvittavia muutoksia juuri siihen organisaation ja sen toimintatapoihin.

Kaikissa viitekehyksissä tulisi huomioida, että ne ovat viitekehyksiä ei patentoituja ratkaisuja, joita otetaan laatikosta vain käyttöön. Vaikka kuinka kirjoitetaan olevamme SAFe tai Agile-papereihin, niin ei se auta meitä yhtään, mikäli sen tuomia perusperiaatteita ei ymmärretä.

Yritykset liian usein lähtevät ”takki auki” tekemään muutoksia, jolloin helposti törmätään muutosvastarintaan. Kun ihmiset eivät ymmärrä hyötyjä, niin muutosta ei haluta. Tämä johtaa usein siihen, että otetaan muunneltuja tai vain osa menetelmistä käyttöön, tai muutoshanke epäonnistuu ”taas”. Mikäli peruspilarit eivät ole kunnossa, niin hyötyjä ei saada, eivätkä ihmiset ole tyytyväisiä.

Miten sitten eteenpäin?

Suosittelen, että yritykset käyttäisivät ensin aikaa nykytila-analyysiin, jossa selvitetään missä mennään nyt ja mitkä ovat mahdollisia kehityskohteita. Tämän perusteella saadaan myös selville, onko yrityksellä valmiutta ylipäätään ottaa käyttöön esim SAFe-viitekehystä. Mikäli Agilen/Leanin perusasiat ovat retuperällä, niin tällaiset suuret muutoshankkeet epäonnistuvat varmasti.

Hanki sitoutuminen johdolta, kouluta ihmiset ja johda esimerkillä. Luo pohja ja perustelut, miksi muutoksia halutaan tehdä.

Lue lisää ketterästä tuotekehityksestä tai tutustu koulutuksiimme.

P.S. Haluatko pysyä perillä Contribyten uutisista sekä koulutuksista ja tapahtumista? Tilaa uutiskirjeemme!