Itseohjautuvuudesta on puhuttu tulevaisuuden organisaatiossa jo pitkään. Teorian mukaan ihmiset hakeutuvat tekemään niitä asioita, joissa he pystyvät parhaiten tuottamaan organisaatiolleen arvoa. Me Contribytellä päätimmekin syödä omaa koiranruokaamme ja tehdä uusimman organisaatiorakenteemme täysin itseohjautuvasti.

Toimintamme kasvaessa tarvitsimme rakennetta erityisesti toimintamme kehittämistä varten. Loimme neljä vertikaalista ja neljä horisontaalista tiimiä. Tiimirakenteet luotiin toimimaan itseohjautuvuuden rajoitteina.

Vertikaalitiimit:

• Myynnin mahdollistaminen
• Nykyasiakkaiden tyytyväisyys
• Uuden kiinnostuksen herätys
• Oman onnellisuuden ja osaamisen kehittäminen

Horisontaalitiimit:

• Tuotejohtaminen
• Tuote- ja palveluorganisaation johtaminen
• Tuotteita ja palveluita kehittävät tiimit
• Tuotekehitystä tukevat työkalut

Nämä tiimit siis kuvastavat kehittämisen tarpeitamme. Toiset liittyvät sisäisen toiminnan kehittämiseen ja toiset asiakkaan arvon tuoton kehittämiseen.

Itseohjautuvuusharjoitus

Toisin kuin useimmat toiset organisaatiot, emme nimenneet ketään ennalta tiimeihin, vaan annoimme henkilöiden organisoitua itse. Jokaisen piti valita itselleen yksi vertikaali- ja yksi horisontaalitiimi, johon liittyy. Rajoituksia tai suosituksia ei harjoitukselle annettu.

Tiimeille ei myöskään annettu toimintatapoja tai toimintamallia, vaan jokainen tiimi sai luoda itselleen toimintatavat täysin itse. Ainoana rajoitteena oli aikaraja, jonka puitteissa tiimin piti tuottaa ensimmäinen suunnitelma omasta toiminnastaan noin 1,5 kuukautta aloituksesta.

Olikin yllättävää, kuinka tuskaiselta itseohjautuvuus näytti monesta tuntuvan.

Kokemuksia itseohjautuvuudesta – valinnan vaikeus

Organisaatioista meillä lienee yksi kaikkein luontaisimmin itseorganisoituvista porukoista mitä voi olla. Jokainen henkilö on tottunut ottamaan vastuun omasta työstään ja jokainen toimii ja suunnittelee hyvin itsenäisesti työnsä joka tapauksessa.

Olikin yllättävää, kuinka tuskaiselta itseohjautuvuus näytti monesta tuntuvan. Tiimin valinta oli vaikeaa ja useampikin pyysi, että voisinko minä esimiehenä päättää, että mihin tiimiin heidän kannattaisi kuulua. Tähän en kuitenkaan suostunut, vaan halusin pitäytyä itseohjautuvuudessa mahdollisimman pitkään.

Kokemuksia itseohjautuvuudesta – organisoitumisen haasteet

Toinen haaste oli toiminnan aloittaminen. Osa tiimeistä lähti luontaisesti käyntiin, kun joku päätti tarttua tuumasta toimeen ja aloittaa toiminnan. Toiset tiimeistä eivät vaan meinanneet käynnistyä millään. Toki oman haasteensa toivat kalenterit ja se, että emme yleensä työskentele samassa tilassa vaan eri paikoissa.

Itseohjautuva tiimi selkeästi vaatii henkilöä tai muutamaa henkilöä, jotka ottavat tarpeeksi vastuuta toiminnan eteenpäin potkimisesta. On vaikea nähdä, että miten sellaisista tiimeistä löytyisi tarpeeksi paloa alkaa viedä asioita itsestään eteenpäin, jotka eivät normaalisti ole oma-aloitteisia. Varsinkin kun puhutaan osa-aikaisista tiimeistä, joilla on muitakin töitä kyseisen tiimin ulkopuolella.

Kokemuksia itseohjautuvuudesta – iso kuva

Tiimien annettiin lähteä toimintaan hyvinkin itsenäisesti. Tiimeille ei annettu tavoitteita tai ohjeistusta, miten tiimin vastuulla olevaa aluetta pitäisi kehittää. Ainoastaan Contribyten visio ja yhteiset keskustelut olivat kehitystoiminnan suuntaviivoja.

Huomattavaa tällä hetkellä on, että tiimien työskentely on alkanut hyvin, mutta ne selvästi tarvitsevat aikaa organisoitumiseen. On väärin sanoa, että tiimeistä olisi syntynyt siiloja, mutta tiimien yli menevää kehitystoimintaa ei ole juuri vielä syntynyt. Uskon kuitenkin, että näitä tiimien yli meneviä kehityshankkeita syntyy, kunhan tiimit saavat kehitettyä omaa toimintaansa.

Vinkit itseohjautuvuutta rakentaville organisaatioille

Annan kolme vinkkiä organisaatioille jotka uskaltautuvat antaa tilaa itseohjautuvuudelle niin paljon kuin Contribyte

Kolme vinkkiä organisaatioille jotka uskaltautuvat antaa tilaa itseohjautuvuudelle

1. Antakaa itseohjautuvuuden tapahtua vapaasti. Alussa on epäjärjestystä, mutta liian nopea puuttuminen tuhoaa koko ajatuksen itseohjautuvuudesta.
2. Asettakaa itseohjautuvuudelle mahdollisimman selkeät rajat. Niin sanottuja Teal-organisaatioita, joissa kaikki löytäisivät paikkansa itse, ei o ole olemassakaan, eikä tule koskaan olemaankaan. Itseohjautuvuus tapahtuu sitä paremmin, mitä selkeämmät raja-aidat sille on asetettu. (lisää pohdintaa Mikko Korkalan blogipostissa – Ei anarkiaa, ei näkymättömiä sähköaitoja  )
3. Luokaa itseohjautuvuuden ympärille jonkinlainen aikaraja tai kontrollisykli, jonka puitteissa jokainen itseohjautuva tiimi synkronoi toimintaa muiden tiimien ja osallisten kanssa. Tämä luo sopivan yhteisöllisen paineen viedä asioita eteenpäin.

Suurimmat opit itseohjautuvuudesta tähän mennessä

Toimitusjohtajan näkökulmasta itseohjautuvuus on ohjaimista irti päästämistä . On pakko uskoa ja luottaa koko organisaatioon, että työntekijät haluavat viedä toimintaa eteenpäin ja että visio on tarpeeksi hyvin kommunikoitu, jotta suunta on jokaiselle selvä. Kokemuksena kokeilu on ollut osittain ahdistava, mutta samalla myös yllättävän palkitseva.

Ahdistavaksi sen tekee kontrollin puute. Epävarmuus on aina inhottavaa ja itseohjautuvuuteen liittyy paljonkin epävarmuutta. Palkitsevaksi siitä tekee sen, kun huomaa että joku tiimi todella pääsee irti ja on enemmän kuin osiensa summa. Ihmisistä ja tiimeistä todella saa eniten irti, kun heihin luottaa ja antaa heidän ottaa vastuuta asioiden eteenpäin viennistä ja osaamisensa kehittämisestä.

Meillä itseohjautuvuutta käytetään monessa muussakin asiassa. Meillä jokaisella on omat luottokorttinsa. Jokainen myös itse organisoi oman työnsä ja muutenkin korostamme itseohjautuvuutta kaikessa toiminnassamme. Ihan uutta tämä siis ei meille ollut, mutta uudenlainen kokeilu joka tapauksessa.

Miksi harjoitukseen lähdettiin? Oppia Tulevaisuuden tuotekehitys -organisaatiolle

Olemme jo vuosia puhuneet Tulevaisuuden Tuotekehityksestä. Se on konsepti, jota pohdimme lähes päivittäin. Yksi kuumimmista aiheista tulevaisuuden organisaatiomalleissa onkin juuri itseohjautuvuus. Organisaatiot kuten Valve, Buurtzorg, Morning Star ja Sun Hydraulics ovat olleet esillä jo jonkin aikaa itseohjautuvuutensa takia ja niiden toimintamallien sopivuutta erilaisiin ympäristöihin on pohdittu monessa foorumissa.

Jotta voimme auttaa tulevaisuuden organisaatioita kehittymään paremmiksi, totesimme olevan tarpeellista kokeilla itse tulevaisuuden organisaatioiden toimintamalleja ymmärtääksemme niitä paremmin. Kuten ketterien mallien yhteydessä on todettu: paras tapa oppia on kokeilla ja ymmärtää enemmän.

Tästä kokeilusta tulemme varmasti organisaationa parantumaan, jo pelkästään kehitystiimien ideoista, mutta sen lisäksi opimme lisää itse toimintamalleista. Jatkamme oppimismatkaamme ja kirjoitamme harjoituksesta varmasti vielä lisää.