Vieraskynä: Millainen on onnistunut tuotekehityshanke – ja millaisista merkeistä pitää olla huolissaan?

13 touko 2020

Vieraskynä: Millainen on onnistunut tuotekehityshanke – ja millaisista merkeistä pitää olla huolissaan?

touko 13, 2020

Onko olemassa merkkiä, josta menestys näkyy jo tuotekehityksen aikana?

Tuotekehitys on korkean riskin liiketoimintaa, jonka menestys on vaikea ennustaa etukäteen. Se, saavuttaako uusi tuote sille asetetut tavoitteet, selviää yleensä vasta kun tuote on ollut jonkun aikaa markkinoilla, joskus vasta vuosien päästä. Onko olemassa merkkiä, josta menestyksen voi nähdä aiemmin, jo tuotekehityksen aikana?

Yhtä erehtymätöntä ennakoivaa mittaria onnistuvalle tuotekehityshankkeelle ei ole, mutta kokemukseni mukaan on merkkejä, joista tuotekehityksen ulkopuolinenkin taho voi suhteellisen helposti varmistaa, ovatko onnistumisen edellytykset paikallaan. Alla on tekemäni lista niistä selityksineen ja esimerkkeineen.

Tuotekehityshankkeen menestystekijät:

  1. Tuotetiimi ratkaisee ongelmaa eikä vain toteuta sille annettua ratkaisua
  2. Tuotekehitys on oikeasti asiakaskeskeistä
  3. Sopiva ja tasaisesti jakautunut kiireellisyyden tunne tiimin sisällä
  4. Selkeät vastuut ja konkreettiset reunaehdot muutoksista päättämiseen
  5. Kehitettävän version rooli tuotteen elinkaaressa on selkeästi määritelty
  6. Konkreettinen ja riskit tunnistava suunnitelma tuotteen viemiseksi markkinoille
  7. Päivittäisprosessit on hyvin dokumentoitu ja omaksuttu tiimin sisällä

Menestystekijöiden selitykset esimerkkeineen

Miksi nämä ovat hyviä merkkejä – ja kuinka voin käytännössä varmistaa, että asiat ovat kunnossa vaikken itse ole tuotekehityksen asiantuntija?

1. Tuotetiimi ratkaisee ongelmaa, eikä vain toteuta sille annettua ratkaisua

Tämä kertoo siitä, että kehityshankkeella on mielekäs kokonaisvaltainen toimeksianto, ja että tiimi on riittävän monialainen, ei esimerkiksi liian teknologiapainotteinen, onnistuakseen siinä. Todellinen arvo ja kasvu tuotekehityksessä syntyvät dialogista tiimin sisällä. Tiimillä on lopulta paras näkemys siitä, kuinka ratkaista ongelma ja tuottaa eniten arvoa mahdollisimman vähällä turhalla työllä.

Hyviä merkkejä mielekkäästä tavoitteesta ja tasapainoisesta tiimistä ovat:

  • Päivittäisessä työssä tiimin sisällä puhutaan ratkaistavista ongelmista, eikä pelkästään niiden teknisestä toteutuksesta.
  • Kehittäjät osaavat kuvata kehitettävän tuotteen merkityksen tarkasti isommassa kuvassa. Vastaavasti, tuote- ja projektihallintarooleissa toimivat henkilöt tuntevat toteutuksen tekniset haasteet.
  • Tiimi osaa antaa esimerkkejä siitä, kuinka se on yhdessä parantanut suunnitelmaansa kehityksen aikana, liittyen sekä toteutuksen sisältöön että itse toteutukseen.
  • Tiimin sisäisessä toiminnassa ei ole aistittavissa asiakas–toimittaja -jakoa, jossa kukin kokee vastuuta vain suoraan omaan rooliinsa ja titteliinsä liittyvistä asioista.

2. Tuotekehitys on oikeasti asiakaskeskeistä

Ilman riittävää asiakasymmärrystä tuotekehitys on kuin suunnistamista side silmillä.

Uuden tuotteen kehittäminen valittua markkinaa varten ei yleensä onnistu ilman oikeita asiakkaita. Ilman riittävää asiakasymmärrystä se on kuin suunnistamista side silmillä. Vaikka tuotekehitystä käynnistäessä asiakas on yleensä tärkeä, organisaatioiden välillä on huomattavia eroja siinä, kuinka vakavasti ne todella ottavat markkinan ja asiakkaat huomioon tuotekehityksen aikana. Pahimmillaan asiakkaat nähdään ylimääräisenä vaivana, joiden ikävä palaute vain häiritsee annetun suunnitelman ja ratkaisun toteuttamista.

Hyviä merkkejä oikeasta asiakaskeskeisyydestä ovat:

  • Markkina, johon tuotetta kehitetään, on hyvin määritelty ja tiimi pystyy nimeämään oikeita esimerkkejä asiakkaista.
  • Kehittäjät pystyvät selittämään, miksi kukin ominaisuus on tärkeä, kenelle asiakkaalle tarkalleen ja missä tilanteessa.
  • Tiimiltä löytyy omien näkemysten lisäksi todisteita suorasta asiakaspalautteesta, sekä esimerkkejä, mitä niistä on opittu ja miten otettu huomioon kehitystyön aikana.
  • Mahdollinen beta-testaus ja pilotointi on suunniteltu oppimistarkoituksessa, ja se on oleellinen osa tuotekehitysprosessia, ei pelkästään “välttämätön paha”.

3. Sopiva ja tasaisesti jakautunut kiireellisyyden tunne tiimin sisällä

Onnistuvassa tuotekehityksessä kiireellisyyden tunne pysyy sopivalla, kestävällä tasolla. Jatkuva ylipaine johtaa hätäisiin ratkaisuihin ja loppuun palamisiin, kun taas ilman kiireellisyyden tuntua tiimin potentiaali valuu hukkaan eikä paras mahdollinen tulos toteudu. Ideaalisesti, paine jakautuu melko tasaisesti sekä tuotekehityksen eri vaiheissa (alusta loppuun) että tiimin sisällä. Toisin sanoen sitä ei näy vasta aikataulujen paukkuessa tai vain yksittäisten tiimin jäsenten turhautumisessa.

Hyviä merkkejä kiireellisyyden tunteesta:

  • Suunnitelman isot merkkipaalut, niiden sisältö sekä aikataulu ovat selkeitä kaikille, etenkin ydinryhmälle.
  • Tiimillä on selkeät lyhyen tähtäimen tavoitteet seuraaville päiville ja viikoille, ja niiden saavuttamiseksi nähdään vaivaa, niistä ei helposti anneta periksi.
  • Jäsenten oma sitoutuminen sekä luottamus tiimin onnistumiseen ovat hyvällä tasolla (mitattavissa kyselynä, jolloin trendi on helposti seurattavissa).
  • Yksittäisiä omasta (liian suuresta) työmäärästään tai muiden ”saamattomuudesta” turhautuneita ihmisiä ei erotu joukosta.

 

onnistunut tuotekehitys, menestys

 

4. Selkeät vastuut ja konkreettiset reunaehdot muutoksista päättämiseen

Tuotekehitys on luova prosessi, jonka lopputulosta tai siihen tarvittavaa työtä on mahdotonta suunnitella etukäteen tarkasti. Työn aikana alkuperäiset väärät oletukset paljastuvat ja tiimi löytää uusia parempia ratkaisuja. Siksi on erinomainen merkki, jos tiimi tekee itse tehokkaasti hyviä päätöksiä parhaan mahdollisen lopputuloksen saavuttamiseksi, kuitenkin asianomistajien kanssa sovittujen reunaehtojen puitteissa.

Hyviä merkkejä:

  • Tuotekehityshankkeen reunaehdot, joiden sisällä tiimi voi itse tehdä päätöksiä, ovat selkeät sekä asianomistajille (kuten yrityksen johto) että tiimille itselleen.
  • Päivittäisessä työssä on selkeä malli siitä, kuinka päätökset tarvittavista, vaikeistakin muutoksista suunnitelmaan tehdään, esimerkiksi vaihtokaupat sisällön, aikataulun ja budjetin suhteen.
  • Tiimissä on yksi nimetty henkilö (usein projektin vetäjä), joka lopulta vastaa siitä, että tarvittavat vaikeatkin päätökset muutoksista suunnitelmaan tulevat tehdyksi ja ovat oikeita.

5. Kehitettävän version rooli tuotteen elinkaaressa on selkeästi määritelty

Uuden tuotekehityksen tulos yleensä toimii astinlautana tuleville tuotteille ja versiolle.

Mikään tuotekehityshanke on harvoin kaupallisesti ja teknisesti riippumaton aiemmista tuotteista ja versioista. Vastaavasti, uuden tuotekehityksen tulos yleensä toimii astinlautana tuleville tuotteille ja versiolle. Tästä syystä on onnistumisen kannalta erittäin hyödyllistä, jos tekeillä olevan tuotteen rooli sen elinkaarella, siis verrattuna sitä edellisiin ja seuraaviin tuotteisiin ja versioihin, on mahdollisimman kirkas. Tämä antaa mahdollisuuden keskittyä tuotekehityksessä (esim. ominaisuuksissa ja laadussa) juuri ja vain siihen, mitä tässä tuotteessa ja versiossa tarvitaan.

Hyviä merkkejä:

  • Tiimillä on selkeä ja asiakkaillekin kommunikoitavissa oleva tarina siitä, miten tekeillä oleva tuote suhtautuu edellisiin tuotteisiin ja versioihin: mitä hyötyjä se tuo, mitä ei.
  • Kehitystiimi ylläpitää näkemystä myös siitä, mitä parannuksia kehitteillä olevaa tuotetta seuraaviin tuotteisiin tai versioihin tulee.
  • Tiimillä on selkeä ymmärrys asioista, joita tässä tuotteessa tai versiossa ei tarvitse tehdä koska ne eivät ole sille oleellisia – esimerkiksi ratkeavat seuraavien tuotteiden ja versioiden myötä.

6. Konkreettinen ja riskit tunnistava suunnitelma tuotteen viemiseksi markkinoille

Uuden tuotteen vieminen markkinoille on syytä suunnitella yhdessä sekä myynnin aloittamisen että tuotekehityshankkeen päättämisen viitekehyksessä. Mitä suurempi askel uusi tuote on teknisesti ja kaupallisesti, sitä suurempia ovat riskit liittyen sekä tuotteen kypsyyteen että organisaation kykyyn myydä ja tukea sitä oikealla tavalla. Mikään määrä laadun varmistusta, pilotointia tai myynnin koulutusta ei täysin poista näitä riskejä. Siksi on tärkeää, että tuotteen julkistuksen riskit on otettu huomioon ja askeleet on suunniteltu yhdessä.

Hyviä merkkejä tuotteen markkinoille viemisestä:

  • Tuotekehitys on mukana viemässä tuotetta markkinoille – tiimin jäseniä ei ole heti 100% varattu seuraaviin hankkeisiin.
  • Tuotteen saatavuus on porrastettu sitten, että alussa mahdollisesti löytyviä ongelmia ehditään korjata. Ei niin, että tulvaportit aukeavat kerralla jokaiselle markkinalle ja asiakkaalle.
  • Ensimmäisiin aaltoihin valitut asiakkaat ja markkinat ovat helposti tuettavissa (mielellään lähellä ja ystävällismielisiä), eivätkä heidän vaatimuksensa tuotteen kypsyydestä ole ennennäkemättömän vaikeita.
  • Todisteet menestykkäistä asiakaspiloteista sekä sisäisistä koulutuksista (myynti, asiakastuki) ovat saatavilla ennen päätöstä aloittaa toimitukset.

7. Päivittäisprosessit on hyvin dokumentoitu ja omaksuttu tiimin sisällä

Tämä on ehkä listan yksinkertaisin ja ehkä jossain määrin perusasia, mutta yhtä kaikki sillä on valtava tuottavuusvaikutus. Kun päivittäin tarvittavat tiimin yhteiset prosessit ja työkalut ovat selkeitä kaikille osapuolille ja toimivat kuin automaattiohjauksella, tiimille jää enemmän kaistanleveyttä vaativampiin, korkeamman tason asioihin.

Hyviä merkkejä:

  • Prosessi- ja työkaluasiat eivät vie leijonanosaa tiimin yhteisestä ajasta, vaan keskustelu painottuu siihen mitä tehdään.
  • Prosessi- ja työkalukeskustelut, jos niitä tiimissä käydään, liittyvät selkeästi prosessien parantamiseen, rutiinitehtävien automatisointiin tai asioihin, joita tehdään suhteellisen harvoin.
  • Päivittäiset prosessit on kuvattu hyvin yksityiskohtaisesti, jokainen tuntee ne ja tietää mistä kuvaukset löytyvät.
  • Tilanteita, joissa joku tiimissä ei noudata sovittuja käytäntöjä tai käytä sovittuja työkaluja, nousee esiin enintään harvoin ja niihin suhtaudutaan vakavasti.

Kuinka arvioida tai tarkkailla näitä merkkejä?

Menestystekijät kertovat ennen kaikkea tuoteorganisaation toiminta-kulttuurista ja kypsyydestä.

Luettelemani menestystekijät kertovat ennen kaikkea tuoteorganisaation toimintakulttuurista ja kypsyydestä. Niiden arviointi ei vaadi syvällistä teknologia- tai tuotekehitysosaamista. Jokaisella tiimillä on omat vahvuutensa ja heikkoutensa, parantamista löytyy aina ja hyvälle kansainväliselle tasolle pääseminen vaatii paljon aikaa ja työtä.

Tutustuessani uuteen tiimiin olen monesti aluksi järjestänyt parikin päivää kestävän operatiivisen katselmoinnin (“deep dive”), jossa tiimin jäsenet kertovat toimintansa eri alueista, ja jossa voin sekä kysellä tarkennuksia että haastaa heitä. Jonkinlaisen yleiskuvan tiimin tilanteesta voi myös muodostaa havainnoimalla sen päivittäistä toimintaa ja kokouksia, tällöin kannattaa valita yksi tai kaksi menestystekijää kerrallaan ja keskittyä niihin. Vahvistuksia oletuksille on paras hakea haastattelemalla tiimin eri rooleissa toimivia yksin tai pienissä ryhmissä. Tärkeää on kuunnella myös heitä, jotka eivät ole kaikkein innokkaimpia ja äänekkäämpiä näkemyksiään jakamaan. Tiimin itsearviointi on myös erittäin arvokasta tietoa ja sen trendiä on helppo seurata jatkuvasti tuotekehityksen aikana online-kyselyiden kautta.

Mitä mieltä sinä olet näistä merkeistä, ja millaisia merkkejä itse haluaisit nähdä tuotekehityshankkeissa?

 

Tommi Raivisto

Tommi Raivisto

Creative Digital Leader

Tommi on digitaalisten tuotteiden kehittämisen ja johtamisen asiantuntija, joka on työskennellyt Nokian ja HERE Technologies-yritysten johtotehtävissä 7 vuotta Yhdysvalloissa ja Saksassa. Viimeiset 4 vuotta Tommi on toiminut älyrakennusten parissa ja johtanut Helvarin digitaalista uudistumista Chief Technology Officer-roolissa. Hänen johtamansa tiimit ovat kehittäneet ohjelmistotuotteita ja data-palveluita kansainvälisille asiakkaille, aina Piilaakson teknologiayrityksistä, suurimpiin elektroniikkavalmistajiin, teleoperaattoreihin ja autoyrityksiin.

Tommi aloitti uransa ohjelmistokehittäjänä, mutta pian kiinnostus systeemiarkkitehtuuriin, tuotehallintaan ja liiketoimintaan imaisi hänet mukaan tuotekehityksen johtotehtäviin. Tommi uskoo että tuotekehitys on luovaa työtä, jonka keskiössä ovat ihmiset ja kulttuuri: pelkkä teknologia ei riitä, tarvitaan intohimoa luoda uutta sekä empatiaa asiakkaita kohtaan. Vapaa-ajallaan hän polkujuoksee ja haaveilee kirjan kirjoittamisestä, musiikin tekemisestä sekä kilpa-autoilusta. Löydät lisää hänen artikkeleitaan täältä: What Every Leader Needs to Know about Product Development.

Share This

Jaa tämä kollegoillesi

Jaa tämä postaus verkostoosi!