OP näyttää suuntaa koko Suomen digiosaamisen sisäistämishankkeille – digitaalinen osaamispääoma luo voittajia

26 syys 2018

OP näyttää suuntaa koko Suomen digiosaamisen sisäistämishankkeille – digitaalinen osaamispääoma luo voittajia

syys 26, 2018

Merkkejä digitaalisen kehittämisen sisäistämisestä (eng. insourcing) on ilmassa ollut jo aiemminkin. Esimerkiksi Finnair sisäisti kehitystään rankasti jo pari vuotta sitten. Nyt OP-ryhmä on herännyt samaan ajatukseen; digiosaaminen on liian tärkeää ulkoistettavaksi alihankkijoille, eivätkä alihankkijat luultavasti edes ole tehokkain ratkaisu kehittämiseen. – Lue Timo Ritakallion haastattelu aiheesta.

Todella moni yritys on antanut osaamispääoman valua ulos käyttämällä alihankintaa ratkaisujen kehittämisessä.

Jo 2000-luvun alusta lähtien IPR:stä on puhuttu paljon ja yritykset ovat pitäneet huolta, että patentit, tavaramerkit ja muut oikeudet pysyvät talon sisällä. Kuitenkaan osaamispääomalle (Intellectual Property) ei ole juurikaan annettu arvoa. Todella moni yritys on antanut tämän osaamispääoman valua ulos käyttämällä alihankintaa ratkaisujen kehittämisessä. Tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen kuuluu paljon hiljaista tietoa, joka säilyy vain ja ainoastaan ihmisissä. Sitä ei valitettavasti voi kunnolla siirtää. Siksi on elintärkeää, että digitaalisen kehittämisen osaamispääoma rakennetaan yritykseen sisälle, jos sillä aidosti halutaan kilpailla.

Yritykset, joiden strategisena tavoitteena on digitaalisilla ratkaisuilla luoda lisäarvoa ja kilpailuetua, ovat pakotettuja opettelemaan digitaalista kehittämistä itse. Ei ole mitenkään kestävää käyttää ulkopuolisia tekijöitä rakentamaan yrityksen kilpailuedun ydintä. Ainutlaatuista kilpailuetua ei voi kopioida toisilta. Ideoita ja apua voi ulkoa aina saada, mutta aito osaaminen pitää rakentaa organisaation sisään.

Kannattaako alihankintaa käyttää ollenkaan?

 

Alihankinta tulee varmasti kuulumaan yritysten keinovalikoimaan aina. On paljon yrityksiä, joille digitaaliset palvelut ja ratkaisut ovat hygieniatekijä -ei kilpailuedun luoja. Näille yrityksille alihankinta on hyvä ratkaisu digitaalisten palveluiden kehittämiseen. Monet ohjelmistokehityksen alihankintayritykset ovat hyvin kustannustehokkaita ja niiden käyttö on järkevää.

Digitaalinen kehittäminen on myös aaltomaista, jossa välillä tarvitaan enemmän väkeä ja välillä vähemmän. Alihankinta onkin hyvä tapa täydentää omaa digitaalista kehittämistä ja auttaa sitä saavuttamaan tavoitteensa. Tärkeää on, että alihankkija auttaa tavoitteessa, eikä nouse liian tärkeään rooliin kilpailuedun luonnissa.

 

Miksi konsulttiyhtiön toimitusjohtaja kirjoittaa, että älä käytä alihankkijoita?

 

Meille Contribytellä on aina ollut ilmiselvää, että roolimme on valmentaa ja auttaa yrityksiä ja organisaatioita tulemaan paremmiksi heidän omassa tekemisessään. Me autamme organisaatioita tekemään asioita, mutta emme tee niitä heille. Jotta organisaatiot voivat menestyä tulevaisuudessa, niiden on rakennettava ydinkyvykkyyksiin omaa osaamista, joka on elinehto pitkäkestoiselle menestymiselle.

 

Jälkikirjoitus

 

YT neuvottelut aiheuttavat aina epävarmuutta ja epätietoisuutta. Itsekin aiemmin useamman kerran YT neuvottelujen alla olleena, osaan samaistua epävarmuuden mahdollisesti aiheuttamaan tuskaan ja ahdistukseen. Toisaalta ymmärrän hyvin Timo Ritakallion tilanteen, jossa pankki- ja finanssiteknologiamaailmassa on pakko tehdä muutoksia nyt, varmistaakseen elinvoimaisen yrityksen muutaman vuoden kuluessa. Toivon molemmille, niin OP:lle kuin YT-neuvotteluiden alla olevalle henkilöstölle parasta mahdollista ratkaisua.

 

Henri Hämäläinen

Henri Hämäläinen

Toimitusjohtaja, konsultti

Tulevaisuuden Tuotekehityksen asiantuntija, Contribyten toimitusjohtaja ja tuotekehityksen konsultti. Haluaa auttaa organisaatioita tekemään parempia tuotteita ja palveluita asiakkailleen, sekä tekemään työpaikoista parempia työntekijöille.

henri.hamalainen@contribyte.fi

Share This

Jaa tämä kollegoillesi

Jaa tämä postaus verkostoosi!