Miten uusi toimintatapa valitaan? – Kysy itseltäsi tämä kysymys!
Miten uusi toimintatapa valitaan? – Kysy itseltäsi tämä kysymys!
Moni kysyy meiltä, mitä työkalua, teoriaa tai viitekehystä käytämme valmentaessamme ja konsultoitaessamme. Meiltä löytyy nippu parhaita enemmän tai vähemmän vakiintuneita käytäntöjä ja viitekehyksiä takataskusta: SaFe, Scrum, Lean, johtamisesta Management 3.0, valmentava johtaminen ja itseohjautuvuuden kehittäminen, sekä työkalupuolelta muun muassa Jira, Confluence, Doors.
Mitä ratkaistaan tai kehitetään, ja miksi?
Mutta ennemmin, kuin että miettisi ensin viitekehyksen ja muotin, olisi syytä pohtia, mitä ratkaistaan tai kehitetään ja miksi. Siksi joskus tekisi mieli vastata valmiin jo olemassa olevan ratkaisun sijaan, että työkalu tai uusi toimintatapa valitaan sen perusteella, mitä löytyy teidän korvienne välistä, selkärangasta ja mielikuvituksesta. Ajattele, oivalla ja opi. Vähemmän: muista ja sovella.
Markkina, työkalu ja Jussi
Paras teknologia ei takaa menestystä. Ketterät toimintatavat eivät takaa menestystä. Edes nerokkain idea tai loistavin tuote ei takaa menestystä.
Menestyksestä on tullut monien asioiden summa ja sekava vyyhti. Siitä olen kuitenkin varma, että ihmiset takaavat menestyksen. Jotta myös saa työkaluista, toimintatavoista ja viitekehyksistä parhaan hyödyn irti, niitä täytyy osata käyttää hyödyllisesti. Hyödyn taas määrittää se, mitä tavoitellaan, ehkä mikä tuote ja miten ihmiset osaavat sitä käyttää. Meidän kokemusta on ohjata asiakkaitamme siinä, mikä työkalu ja uusi toimintatapa on heille juuri se oikea.
Anna siis jussille oikea työkalu, jolla kyntää arvoa liiketoiminnan maahan.
Mitä yhteistä on piparkakkutaikinalla ja muutoksen viemisellä eteenpäin?
Uusi toimintatapa ei toimi, jos sitä yrittää työntää kurkusta alas väkisin.
Seuraavana askeleena on varmistaa, että jussit osaavat ja ottavat päätetyn työkalun käyttöön. Tuppaan itse ajattelemaan, että mikään ei etene tai ainakaan muutu, jos työntekijät eivät ota omakseen esimerkiksi tarjottua viitekehystä tai yhteisesti sovittua toimintatapaa. Kaikki tietävät, että uusi toimintatapa ei toimi, jos sitä yrittää työntää kurkusta alas väkisin. Käskyttäminen ei toimi enää ala-asteellakaan eikä margariinitehtaassa, saati itseohjautuvuutta ja ketterää kulttuuria kurottavissa organisaatioissa.
Muottia ei onnistu pusertaa jäätyneen piparkakkutaikinan päälle. Taikina ei anna periksi kuin vain vähän näön vuoksi. Muotti, raami, viitekehys tavoittaa taikinan uuden muodon vain, jos taikina on valmis mukautumaan sille tarjottuun muottiin. Siksi on hyvä tutustua taikinaan, tässä tapauksessa siis työntekijöihin, heidän motiiveihinsa, uskomuksiinsa, arvoihin ennen kuin muotittaa viitekehystä. Uusi toimintatapa onnistuu tehokkaasti ainoastaan silloin, kuin löydetään oikea muotti ja vahvistetaan arvoja ja ajatuksia kohti haluttua toimintaa.
Muotin eli viitekehyksen valintaan vaikuttaa siis se, mitä halutaan saavuttaa. Mitä olemme, minne haluamme ja minkälaista muutosta se edellyttää. Minulla on ollut ilo osallistua useampaan tuotekehityksen 360 -nykytila-arviointiin, missä juuri näitä asioita selvitetään, pohditaan ja ratkotaan. Kukin yritys ja tiimi on omanlaisensa omine haasteineen. Siksi yksi muotti toimii yhdellä näin ja toisella noin.
Itseohjautuva oivallus on pipareiden Rolls-Royce
Koulumaailmaa puhuttanut käänteinen oppiminen toimii aikuisten ketterässä toimintaympäristössä. Käänteisellä oppimisella tarkoitetaan sitä, että oppilas on aktiivinen tiedonhaussa ja ikään kuin opettaa itse itseään ja muita sen sijaan, että hänelle luennoitaisiin asiasta. Käänteinen oppiminen kehittää oivaltamista, luovaa ajattelua ja itseohjautuvuutta. Haittapuolena tosin on runsas ajankäyttö, joten on arvioitava mikä on arvokkaampaa: oppiminen vai ajankäyttö.
Teoria tai työkalu on apuväline kohti käytännön omistajuutta, ei ratkaisu itsessään.
Käänteistä oppimista on syytä hyödyntää uuden toimintatavan tai työkalun käyttöönotossa. Työkalun tai toimintatavan paras lopputulema – pipari – saavutetaan vaikuttamalla ihmisten uskomusten kehään (arvo – ajatus – toiminta). Kun haluttu toiminta on saatu alulle, siitä tulee itseohjautuvaa ja oivallusten kautta kehittyvää.
Teoria tai työkalu on apuväline kohti käytännön omistajuutta, ei ratkaisu itsessään. Tavoite ohjaa tekemistä ja valmennuksen suuntaa. Joten seuraavan kerran, kun kysyt meiltä viitekehystä, haluan ennen vastaustamme heittää vastakysymyksen: mitä haluat ratkaistavan ja miten varmistat sen käytäntöön viennin?
Maria Wan
Palvelumuotoilun konsultti
Maria luotsaa Contribyten asiakkaita kohti vuorovaikutteisempia tiimejä sekä valmentaa asiakasymmärrystä. Marialla on kokemusta palveluiden suunnittelusta ja johtamisesta, monikulttuurisista ja kansainvälisistä toimintakentistä sekä poikkiorganisatorisen asiakaslähtöisyyden kehittämisestä. Täydellisenä kesäpäivänä Marian löytää fillaroimasta tenniskentälle tai havainnoimasta ihmisiä vieraassa ympäristössä. Maria ymmärtää Asiakkaita devaajista johtoryhmiin, teineistä mummoihin ja suomalaisista samoalaisiin. Lisää Mariasta voit lukea täältä.