Henkilökohtainen valmennus voi ajatuksena tuntua aluksi vieraalta – enkö tee tarpeeksi hyvää työtä ilman valmentajaa? Ei ole kyse siitä, onko työ hyvää vai huonoa. On kyse ennemminkin siitä, ymmärtääkö valmennettava, että me kaikki voimme kehittyä. Maailmassa ei ole ihmistä, joka ei voisi kehittyä paremmaksi, mikä tahansa onkaan hänen taitonsa tai roolinsa.
Me Contribytellä olemme olleet itseohjautuvan organisaatiomallin kokeilijoita jo vuodesta 2015 lähtien. Neljän vuoden kokemus itseohjautuvuudesta on tuonut niin positiivisia kokemuksia kuin negatiivisia yllätyksiä mallin toimivuudesta. Blogissa listaamme viisi vinkkiämme siihen, miten saat itseohjautuvuuden toimimaan!
Työelämään on astunut sukupolvi, joka on aloittanut tietotekniikan käytön jo lapsuudessaan. Heille älylaitteen käyttöönotto on kirjaimellisesti lasten leikkiä. Valmiudet ymmärtää digitaalisten laitteiden ja palveluiden käyttöä ovat valmiiksi hyvät. Mutta kuinka heitä tulisi johtaa?
Tietoa ja taitoja – molempia tarvitaan työelämässä ja molempia voi kehittää. Tiedot voi oppia; taitojen kartoittaminen vaatii usein enemmän aikaa ja asennetta. Viisi tärkeintä taitoa vuonna 2019 ovat luovuus, vaikuttavuus, yhteistyö, mukautumiskyky ja ajanhallinta.
Portfolion hallinnassa tehdään päätöksiä tuoteorganisaation tulevaisuudesta. Varsinkin portfolion hallinnan alkuosa, jossa uusien tuotteiden investointipäätöksiä tehdään, on yksi suurimmista haasteista lähes jokaisessa organisaatiossa. Asiakasymmärrys olisikin tärkeää ottaa huomioon jo tässä vaiheessa.
Voiko iso korporaatio onnistua itseohjautuvuudessa? Pessimistinä tekisi mieli sanoa ei mitenkään, trendiuskollisena optimistina totta kai. Syvemmin ajateltuna päädyn vastaukseen sekä että – iso korporaatio voi onnistua itseohjautuvuudessa, mutta se vaatii laajaa sitoutumista ja työtä. Avaan tässä muutamia ajatuksia.
Merkkejä digitaalisen kehittämisen sisäistämisestä (eng. insourcing) on ilmassa ollut jo aiemminkin. Esimerkiksi Finnair sisäisti kehitystään rankasti jo pari vuotta sitten. Nyt OP-ryhmä on herännyt samaan ajatukseen; digiosaaminen on liian tärkeää ulkoistettavaksi...
Jatkuva suunnittelu tarkoittaa suunnittelua tarpeen mukaan nopeissa rinnakkaisissa kierroksissa ennalta määritettyjen ja säännöllisten suunnitteluvaiheiden sijaan. Jatkuvassa suunnittelussa ympäristön muutokset käynnistävät suunnittelun – siksi se auttaakin reagoimaan sekä yrityksen sisäisiin että ulkoisiin muutoksiin!
”On tärkeätä huomata, että teon ymmärtäminen on eri asia kuin sen hyväksyminen.” Luin tämän Arman Alizadin ajatuksen artikkelista, jossa häntä haastateltiin mm. luottamuksen rakentamisesta kulttuureissa, joissa arvomaailma on tyystin erilainen kuin itsellään. "On...
Ketterissä tuotekehitystiimeissä on optimaalisesti 4-6 jäsentä, jolloin työ säilyy tehokkaana. Kun kehitettävä ratkaisu on isompi, tiimiä ei kannata suurentaa, vaan lisätä tiimien määrää. Kuinka koordinoida tilannetta, kun tiimejä alkaa olla useampia?
Organisaatio kasvaa keskivartalolihavaksi puutteellisen ketteryysharjoittelun takia. Jos kasvu ei ole riittävän nopeaa syntyy organisaation epätasapaino. Epätasapainosta kielii tilanne, jossa alle 80% henkilöstöstä työskentelee itse tuotteiden ja palveluiden parissa pääsääntöisesti.
Suuren projektin käynnistyksessä on valtava työ. Ponnistuksissa on monta sudenkuoppaa, jotka hidastuttavat helposti prosessin aloittamista. Mitä isompi projekti, sitä tärkeämpää olisikin käyttää ulkoista apua!