Hyvän tiimin peruskivi numero kaksi – Johtajuus

Hyvä tiimi -blogisarjan edellisessä osassa aloitimme puhumalla uteliaisuudesta ja tietoisuudesta, koska ne ovat ehkä tärkeimmät yksittäiset tekijät hyvän tiimin taustalla. Vaikka uteliaisuus onkin tärkeää, on pidettävä huolta, että kaikki hyvän tiimin kuudesta peruskivestä ovat kunnossa.

Tässä blogissa paneudumme johtajuuteen. Kaikki me tajuamme, että johtajuus on todella vanha juttu. Jo ennen esi-isiämme – ennen kuin olimme ihmisiä – me olimme laumaeläimiä, ja laumassa oli aina johtaja. Johtajuudesta on puhuttu, siitä on kirjoitettu ja sitä on tutkittu kautta historian todella paljon. Amazonista löytyy varmasti kymmeniä tuhansia kirjoja pelkästään business-leadership -kategoriasta. Asia kiinnostaa, koska johtajuudella on älyttömän suuri merkitys siinä, miten tiimi menestyy, miten tiimi voi ja miten mukavaa on olla töissä.

Ketteriä tiimejä ei kuitenkaan voi johtaa perinteisen johtamismallin mukaan. Agilessa ei vaan toimi sellainen malli, missä yksi johtaja ohjaa ja päättää. Tiimien ja ihmisten tiimeissä on pakko oppia itseohjautuvuutta ja itsensä johtamista. Mutta tarkoittaako se sitten sitä, että tiimillä ei ole johtajaa ollenkaan? Ei suinkaan, jopa päinvastoin! Jos tiimin pitää itseohjautua, tiimin johtajan on oltava entistä parempi ja valaistuneempi!

Ehkä voidaan sanoa, että ketterän tiimin johtaja on enemmän tiimin jäsen, mutta samalla sen suunnannäyttäjä ja valmentaja. Katsotaanpa seuraavaksi taas tätä tuttua Contribyten hyvä tiimi -mallia.

Johtajuuteen kuuluu myös itseohjautuminen

Contribyten mallissa johtajuus jakautuu kolmeen osa-alueeseen. Itseohjautuvuuteen, itsejohtajuuteen ja tiimin yhtenäisyyttä ylläpitäviin arvoihin, tarkoitukseen ja visioon, eli suuntaan, johon tiimin pitäisi edetä.

Itseohjautuva tiimi on voimakas

Nykyään puhutaan aivan järjettömän paljon itseohjautuvuudesta: tiimien ja ihmisten pitäisi pystyä toimimaan mahdollisimman itsenäisesti. Itseohjautuvuudella halutaan saada ensinnäkin lisää tehoa päätöksentekoon – saada päätöksenteko sinne, missä on oikea asiantuntemus. Mutta antamalla ihmisille valtaa ja vastuuta omasta tekemisestään he myös todennäköisemmin tuntevat työstään ja tuloksista omistajuutta, ja pyrkivät parhaaseen mahdolliseen tulokseen. Tiimi kuin tiimi on aina sitä parempi, mitä enemmän se pystyy tekemään oikeita asioita itseohjautuen.

Itseohjautuvuus vaatii johtajuutta

Mutta mitä itseohjautuvuus sitten vaatii? Voiko vain sanoa päivänä X tiimille että ”Tervepä terve, lähden tästä Malagalle, hoitakaa hommat!” Tuollainen lähestymistapa ei taida johtaa kovin hyviin tuloksiin. Saattaapa käydä niin kuin Band of Brothersin luutnantti Dikelle. Tämän takia tuon meidän hyvä tiimi -ajatusmallin tämä laatikko onkin ”Leadership” eli johtajuus eikä itseohjautuvuus. Johtajuus sisältää perinteisen johtajuuden lisäksi myös itseohjautuvuuden ja oman itsensä johtajuuden.

Itseohjautuvuus on vaikeaa! Se vaatii tiimiltä ja sen jäseniltä enemmän tietoja, taitoja ja ymmärrystä visiosta ja tavoitteista. Ja tehokasta kommunikaatiota. Jos vertaa perinteisesti johdettua tiimiä ja tehokkaasti itseohjautuvaa tiimiä, niin itseohjautuva tiimi kommunikoi paljon enemmän ja sen jäsenet tietävät, missä ollaan ja minne pitäisi mennä. Ja niin kornilta kuin se tuntuukin, siihen tarvitaan siis hyvin todennäköisesti johtajaa.

Johtaja näyttää suunnan

Johtajan tehtävä itseohjautuvassa tiimissä onkin siis varmistaa se, että kaikki tietävät oikean suunnan, ja fasilitoida ja valmentaa tiimiä yhä parempaan itseohjautuvaan toimintaan. Tämä tapahtuu tehokkaimmin palautteen avulla. Ihmiset – ja varsinkin tiimissä toimivat ihmiset – rakastavat palautetta, ja me kaikki haluamme tehdä hyvää työtä. Palaute on ensiarvoisen tärkeää, ja johtajan pitäisikin itseohjautuvassa tiimissä varmistaa se, että tekijät saavat riittävästi palautetta. Tämä ei tarkoita sitä, että johtajan pitää sitä antaa, vaan pitää esimerkiksi varmistaa se, että koko tiimi tietää palautteen antamisen arvon, ja on sopinut tavat millä sitä saadaan.

Erityisesti ketterissä tiimeissä on tiimin vetäjän (tai jos sellaista ei ole lähettyvillä, Scrum Masterin) vastuulla valmentaa tiimiä antamaan riittävästi palautetta.

Itseohjautuvuus ja hyvä johtajuus lisää luottamusta

Kun hyvä johtaja pitää huolen siitä, että tiimi tietää tavoitteensa, jokainen tiimin jäsen ymmärtää oman roolinsa ja saa työhönsä kannustusta ja valmennusta, tiimin motivaatio paranee. Tämä taas yleensä johtaa parempiin tuloksiin. Tulosten kautta tiimi pääsee positiiviseen kierteeseen, ja hyvistä tuloksista päästään aina vain parempiin tuloksiin. Jokainen näkee, kuinka kaikki muut auttavat koko porukkaa eteenpäin. Tällaisessa tiimissä on korkea luottamus omaan voimaan ja tiimin jäseniin. Tiimistä alkaa tuntua, että mikä tahansa voi onnistua. Johtajan täytyy tässä tilanteessa ehkä jopa vähän vahtia, että mopo ei karkaa käsistä!

Erilaiset taustat – samanlainen tarkoitus

Diversiteetti, eli tiimin jäsenten erilaiset taidot ja taustat on hyvä asia tiimille. Erilaiset näkökulmat ja ajatukset nimittäin virkistävät tiimiä, mutta ne pitää maadoittaa tiimin yhteisellä tarkoituksella (purpose) ja arvoilla. Tiimin kaikkien jäsenten pitää olla yhtä mieltä siitä, miksi tiimi on olemassa, ja mikä on sen missio ja arvot. Tälle pohjalle on hyvä sitten näyttää tekemisen taktinen suunta.

Mikä sitten olisi viisasten kivi? Millä lailla voisi varmistaa että tiimillä on hyvä johtaja ja tarpeeksi itseohjautuvuutta? Meilläkään ei ole tähän tarjota yhtä patenttiratkaisua. Johtajuuden kehittäminen on aina haastavaa, mutta on jo hyvä alku, jos ymmärtää, mitä asioita pitäisi lähteä kehittämään. Onko juuri sinun tiimissä hyvin selvillä yhteinen tavoite? Entä mitkä ovat teidän tiimin arvot? Näitä voi selvittää vaikkapa työpajassa. Kysele ja kuuntele tiimiäsi.

Omia johtajan kykyjä voi parantaa yksilökohtaisella valmennuksella ja itseopiskelulla. Meidän Contribyten kirjastokin tarjoaa siihen hyviä resursseja.

Seuraavalla kerralla esittelen sitten mallin kolmannen peruskiven, hyvän tiimihengen!