Ketterien menetelmien yksi ultimatum on tehdä projektit tarpeettomiksi. Jatkuva työskentely on väliaikaisia projekteja tehokkaampaa, kun aikaa ei kulu turhaan joutokäyntiin ja odotteluun.
Sinua mahdollisesti kiinnostaa myös:
Tehdäänkö teidän tiimissä näin? Kolme yleistä virhettä bugiraporteissa.
Eipä juuri enää tule vastaan tuotekehitystiimejä, joilla ei olisi käytössä jonkin sortin online-bugityökalu. JIRA on ehkä suosituin, mutta bugeja voidaan hallita myös muillakin työkaluilla. Oli tiimi sitten miten kokenut tai laatutyötä tekevä tahansa,...
Päätöksenteolla ainainen kiire? Hopulle loppu aktiivisella delegoinnilla.
Nykyään töissä tuntuu aina olevan kiire. Tuotekehitysprojektit eivät ole tästä mikään poikkeus. Ketterillä toimintatavoilla voidaan tiimiläisten kiireen tuntua vähentää, mutta toimintaa ohjaaville henkilöille, tuotteen omistajalle tai projektin vetäjälle kasautuu...
Värillä on väliä – Scrumin edut käyttöön myös Kanbanissa
Suosituimmat ketterät toiminnanohjauskeinot ovat Scrum ja Kanban. Näistä Scrum on tuotekehityksessä yleisemmin käytössä. Scrummin pääetu Kanbaniin verrattuna on se, että fiksatun mittaisissa iteraatioissa on helpompi mitata tiimin nopeutta, velocityä, ja sitä kautta ulottaa ennustettavuutta pitemmälle tulevaisuuteen. Scrummin iteraatiot myös pakottavat tiimin tekemään suunnitelmia ja retrospektiivejä. Jo käynnissä olevaan Scrum – sprinttiin ei kuitenkaan yleensä ole hyvä lisätä mitään, joten tyypillisesti Scrum-tiimi voi reagoida kiireellisiin asioihin vasta seuraavassa sprintissä.
Onnistunut PI-suunnittelutapahtuma
PI-suunnittelutapahtumassa tuotekehitystiimit sidosryhmineen yhdessä suunnittelevat ja sitoutuvat liiketoimintatarpeiden mukaiseen seuraavaan toteutettavaan kokonaisuuteen. Tapahtuma kestää yleisimmin kaksi työpäivää ja mutkat suoristaen sisältää kahvin, vision, suunnittelun, sitoutumisen sekä retron.
Retrospektiivi on elintärkeä tuotekehitystiimeille – muille riittääkin viinanhöyryinen kehityspäivä kerran vuodessa?
Ketterät tuotekehitystiimit pitävät tyypillisesti pari kertaa kuussa retrospektiivin, jossa mietitään keinoja parantaa toimintatapoja. Tämä käytäntö kuuluu ketterän tuotekehityksen tapojen perusteisiin, ja sillä tavoitellaan tiimin suorituskyvyn parantamista.
Delegation board – Ei anarkiaa, ei näkymättömiä sähköaitoja
Itseorganisoituvuus on yksi keskeisimpiä Lean- ja ketterän kehittämisen elementtejä, mutta mitä itseorganisoituvuus itse asiassa on? Se miten me olemme lähestyneet tätä osa-aluetta on näkemys siitä, että itseorganisoituvuus on kyvykkyyttä määritellä itse...
Scrum Master – pakottaja vai paimenkoira?
Contribyte järjestää asiakkailleen mahdollisuuden jakaa kokemuksiaan, oppejaan ja näkemyksiään Communities of Practice – tapaamisissa. Näitä asiakkaillemme eksklusiivisia maksuttomia tapaamisia järjestetään nelisen kertaa vuodessa tällä hetkellä Scrum Mastereille, ja...
Tehokas Kanban vai kasa lappuja seinällä?
Kanban on suosittu, mutta myös paljon väärinkäytetty tiimin toiminnanohjauksen työkalu. Kanban tarkoittaa joillekin tiimeille vain kasaa lappuja seinällä, toisille itseään parantavaa ja jatkuvaa tehokkuutta luovaa prosessityökalua. Kanban voi olla...
Oikeasti ketterä organisaatio
Organisaation ketteröittäminen on monen yrityksen pääteemana näinä aikoina. Ketteryydellä tarkoitetaan monia eri asioita, mutta tässä yhteydessä haen takaa nopeampaa reagointia asiakkaiden tarpeisiin ja paremmin kohdistettua arvontuottoa yrityksen tuote- ja osaamisresursseilla.
Ketterän kehityksen mahdollisuutena itseoppiva organisaatio
Ketterästä kehityksestä (Agile) on puhuttu ja kirjoitettu viime vuosina todella paljon. Jokaisessa tuotekehitystä omaavassa yrityksessä puhutaan ketterästä kehityksestä ja muutetaan toimintatapoja sitä kohti. Uusimpana lisänä on tullut ketterän kehityksen metodien tuominen tiimitasolta organisaatiotasolle (Enterprise Agile). Tässä blogikirjoituksessa ketterällä kehityksellä tarkoitetaan ketterän kehityksen manifestissa olevaa ideologiaa, sekä viitataan Scrum- ja Kanban- toimintatapoihin.