Confluence – ohjelma vai alusta?
Confluence – ohjelma vai alusta?
Confluencen suosio on parin viime vuoden aikana kasvavat vauhdilla. Atlassianin mukaan Confluence on sisältöyhteistyöohjelmisto (huh mikä sanahirviö!), joka muuttaa nykyaikaisen tiimin työskentelyä. Eli toisin sanoen Confluence on ns. wiki, jollaiset alkoivat levitä yritysten sisäiseen informaation jakoon jo viime vuosikymmenen puolessa välissä. Confluencen suosion takana on kuitenkin muut asiat kuin pelkkä wikitoiminnallisuus.
Parhaimmillaan Confluence on, kun sisältöä tuotetaan jatkuvasti, yhtäaikaisesti ja usean käyttäjän toimesta.
Confluence on sisältöyhteistyöohjelmisto
Sisältöyhteistyöohjelmisto tarkoittaa käytännössä yrityksen sisäistä työtilaa, jossa sisältöä voidaan keskitetysti luoda ja muokata. Confluence ei siis ole tallennustila, kuten Google Drive tai Dropbox, vaikka se tiettyyn pisteeseen asti dokumnettivarastonakin toimii. Monissa yrityksissä se on myös käytössä intrana, jota sen loistavat hakuominaisuudet tukevat. Mutta parhaimmillaan Confluence on, kun sisältöä tuotetaan jatkuvasti, yhtäaikaisesti ja usean käyttäjän toimesta.
Atlassian ekosysteemi
iPhonesta ei ikinä olisi tullut niin suosittua ilman App Storea, eikä Confluence erottuisi niin selvästi muista wikiohjelmistoista ilman Atlassian Marketplacea. Vaikka edellä mainittuja olisikin vaikea muuten verrata, niin liiketoimintamallin ydin on samanlainen. Atlassian Marketplace tarjoaa kolmansille osapuolille kanavan Atlassianin laajaan asiakaskuntaan samalla kun heidän ydintuotteidensa toiminallisuus täydentyy lisäosien ansiosta. Loppuasiakkaillekin tämä on loistava asia: integraatioita ja lisätoiminnallisuuksia ei tarvitse lähteä itse kehittämään, vaan kohtuuhintaista tai jopa ilmaista apua löytyy valmiina. Confluencen lisäosia on Marketplacessa jo yli 800 ja uusia tulee koko ajan.
Ideoiden ja vaatimusten kerääminen Confluenceen
Ensimmäinen haaste on usein ideoiden kerääminen. Myyntimiehet, kollegat ja asiakkaat suoltavat toiveitaan, mutta ”varasto” puuttuu. Confiformsin avulla voi helposti tehdä erilaisia lomakkeita ja ideoiden keräämiseenkin se toimii mainiosti. Confluence-sivunhan voi julkaista myös Internetiin, joten parilla suhteellisen samanlaisella lomakkeella voidaan kerätä uudet ideat niin asiakkailta kuin sisäisestikin.
Ideoiden tallentaminen
Yleinen tapa tallentaa ideat on laittaa ne taulukkoon. Confluence tarjoaa kohtuulliset taulukko-ominaisuudet, mutta jos tietoja halutaan jäsennellä hakuehtojen kautta tai käyttää laskukaavoja, niin silloin kannattaa avuksi ottaa lisäosat. Confiforms tietysti tarjoaa erilaisia taulukkonäkymiä, mutta niiden lisäksi voi valita vaikka alla esitellyistä viidestä esimerkistä.
Liiketoimintamallinnus
Erilaisten pohjien (lakanoiden, canvaksien) käyttö liiketoiminnan mallinnuksessa on osa nykyaikaista kehittämistä. Business model canvas lienee se kaikkein tunnetuin. Parhaimmillaan canvakset ovat työhuoneen seinällä post-it -lapuilla täytettynä tukemassa tiimin työskentelyä, mutta hankaluudeksi tulee tiedon tallentaminen. Yksinkertaisinta on tietysti ottaa kuva ja tallentaa se Confluenceen. Muokkaamista kuva ei tue, mutta onneksi pohjat voi tehdä Confluencen taulukoilla, jolloin sisällön muokkaaminen onnistuu myös Confluencessa.
Visuaaliset mallit Confluencessa
Diagrammit ja vuokaaviot voi Confluencessa piirtää lisäosilla.
Vanha fraasin mukaan yksi kuva kertoo enemmän kuin 1000 sanaa ja sama pitää paikkansa myös tuotesuunnitteluissa. Diagrammit ja vuokaaviot voi Confluencessa piirtää ottamalla käyttöön joko Draw.io tai Gliffy, joilla molemmilla pystyy tekemään erittäin rikkaita diagrammeja yksin tai yhdessä. Jos käyttöliittymää haluaa speksailla, niin Wireframe Pro tai Balsamiq hoitavat homman. Ja toki aina voi tiputtaa myös Powerpoint-esityksen vaatimusten kylkeen Confluence-sivulle ja muokata sitä tiedon lisääntyessä.
Vaatimukset tuotekehitykseen
Yksi yllättävänkin vähän käytetty toiminto on ns. Jira–Confluence sovelluslinkki (application link), jonka avulla saadaan nämä kaksi ohjelmaa keskustelemaan toistensa kanssa. Vaatimushallinnassa kannattaa käyttää hyväksi Confluencen vaatimuspohjaa, jossa Jira-linkki on valmiina. Eli kaikki tarvittava taustatieto kerätään ensin Confluenceen ja sen jälkeen vaatimus ”työnnetään” Confluencesta suoraan Jiraan. Sovelluslinkin kautta Jira issuen status-tieto päivittyy myös Confluenceen. Miten sovelluslinkki otetaan käyttöön selviää alla olevasta videosta.
Jos yrityksellä on joku muu projektinhallintaohjelmisto käytössä kuin Jira, niin sama toiminnallisuus voidaan silti ottaa käyttöön Confluencen API:n kautta. Me Contribytellä olemme esimerkiksi koodanneet vaatimusten integroinnin Confluencen ja VersionOne:n välille.
Halpa vai kallis, helppo vai vaikea?
Confluence siis taipuu vaikka täysimittaiseksi vaatimushallinnan työkaluksi.
Confluence siis taipuu vaikka täysimittaiseksi vaatimushallinnan työkaluksi. Ihan ilman osaamista, työtä ja lisäkustannuksia se ei tosin onnistu, mutta hyviä puolia ovat alhainen käyttöönottokustannus, yksi yhteinen työkalu koko organisaatiolle ja Atlassian ekosysteemistä johtuva varmuus jatkokehityksestä. Confluence itsessään on erittäin edullinen, mutta lisäosat toki nostavat hintaa. Käyttökokemuksessakaan ei välttämättä päästä ihan samalle tasolle kuin tiettyyn tarpeeseen räätälöidyissä sovelluksissa, mutta toisaalta tutun ohjelman uudet toiminnallisuudet voi olla helpompi markkinoida yrityksen sisällä kuin täysin uuden sovelluksen käyttöönotto.
Contribyte on Atlassian Gold Solution Partner. Jos sinua kiinnostaa miten saat Confluencesta enemmän hyötyä tai miten sitä kannattaisi käyttää niin kysy meiltä. Youtube-kanavallamme tuomme säännöllisesti uusia vinkkivideoita ja täällä blogissa jaamme vinkkejä ja uutisia Atlassian työkaluista.

Harri Pendolin
Johtava konsultti
Harri on "tuotemies" henkeen ja vereen. 20 vuoden työuraan mahtuu niin tuotepäällikkönä toimimista isossa yrityksessä, kuin kahdeksan vuotta yrittäjänäkin, mutta aina tuotteiden parissa. Suurimmat intohimot syttyvät tuotestrategioita kehittäessä ja portfolionhallinnan parissa.
Vapaa-aika menee Harrilla liikkuessa ja lasten harrastuksissa. Harri on aina valmis jakamaan osaamistaan tuotejohtamisesta tai debatoimaan liiketoiminnan strategisista valinnoista. Lisää Harrin kokemuksia ja mielipiteitä voi lukea täältä.
Lisää sinua kiinnostavaa sisältöä

Senior Consultant Arto Kiiskinen: ”Tärkeintä on, että asiat rullaa.”
Arto Kiiskinen, Contribyten Senior Consultant, näkee itsensä rauhallisena ja leppoisana kouluttajana sekä työkaverina. Tästä huolimatta hän tunnustaa nauttivansa siitä, kun asiat hoidetaan nopeasti ja tehokkaasti. – Jotkut käyttävät asioihin paljon aikaa, koska...

Tulevaisuuden tuotekehitys -seminaari tulee taas!
Tulevaisuuden tuotekehitys -seminaari tulee taas toukokuussa! Luvassa on upeita puheenvuoroja kiinnostavilta alan ammattilaisilta: niin kotimaisilta asiantuntijoilta kuin kansainvälisiltä pioneereiltakin. Tapahtumapaikkana toimii tyylikäs, modernista...

Tehdäänkö teidän tiimissä näin? Kolme yleistä virhettä bugiraporteissa.
Eipä juuri enää tule vastaan tuotekehitystiimejä, joilla ei olisi käytössä jonkin sortin online-bugityökalu. JIRA on ehkä suosituin, mutta bugeja voidaan hallita myös muillakin työkaluilla. Oli tiimi sitten miten kokenut tai laatutyötä tekevä tahansa,...

Harri Pendolin, Contribyten johtava konsultti: ”Työnteko täällä on jatkuvaa oppimista.”
Johtava konsultti Harri Pendolin tekee tuote- ja portfoliohallintaan liittyviä koulutuksia sekä konsultointia, ja osallistuu yrityksen markkinointiin.

Päätöksenteolla ainainen kiire? Hopulle loppu aktiivisella delegoinnilla.
Nykyään töissä tuntuu aina olevan kiire. Tuotekehitysprojektit eivät ole tästä mikään poikkeus. Ketterillä toimintatavoilla voidaan tiimiläisten kiireen tuntua vähentää, mutta toimintaa ohjaaville henkilöille, tuotteen omistajalle tai projektin vetäjälle kasautuu...

Värillä on väliä – Scrumin edut käyttöön myös Kanbanissa
Suosituimmat ketterät toiminnanohjauskeinot ovat Scrum ja Kanban. Näistä Scrum on tuotekehityksessä yleisemmin käytössä. Scrummin pääetu Kanbaniin verrattuna on se, että fiksatun mittaisissa iteraatioissa on helpompi mitata tiimin nopeutta, velocityä, ja sitä kautta ulottaa ennustettavuutta pitemmälle tulevaisuuteen. Scrummin iteraatiot myös pakottavat tiimin tekemään suunnitelmia ja retrospektiivejä. Jo käynnissä olevaan Scrum – sprinttiin ei kuitenkaan yleensä ole hyvä lisätä mitään, joten tyypillisesti Scrum-tiimi voi reagoida kiireellisiin asioihin vasta seuraavassa sprintissä.

Mihin tuotejohtamista tarvitaan?
Menestyäkseen tuoteliiketoiminnassa ei riitä, että kyvykkyydet kehitysosastolla ovat kunnossa. Tuotteen tai palvelun kehittäminen kun ei ole alkuunkaan riittävää, vaan on myös ymmärrettävä, mitä tuotteita tai palveluita kannattaa tehdä ja kuinka niistä kerrotaan asiakkaille.

Business case hoikistuu – Pöhöttyneestä taulukkolaskelmasta tuotekehityksen ohjausvälineeksi
Lean Business Case -ajattelu auttaa keventämään liiketoimintaa. Ketterät menetelmät ja hoikistuneet bisnesperustelut ovat osa tulevaisuuden tuotekehitystä.

Contribyten toimitusjohtaja Henri Hämäläinen: ”Eniten tykkään tehdä töitä asiakkaidemme kanssa.”
Contribyten toimitusjohtaja ja tuotekehityksen konsultti Henri Hämäläinen näkee itsensä lähinnä sivutoimisena toimitusjohtajana. Vaikka hän toimii yrityksen johdossa ja pyrkii jatkuvasti viemään luotsaamaansa firmaa eteenpäin, hän toteaa, että kaikkein eniten hän tykkää kuitenkin tehdä töitä juuri asiakkaidensa kanssa.

Onnistunut PI-suunnittelutapahtuma
PI-suunnittelutapahtumassa tuotekehitystiimit sidosryhmineen yhdessä suunnittelevat ja sitoutuvat liiketoimintatarpeiden mukaiseen seuraavaan toteutettavaan kokonaisuuteen. Tapahtuma kestää yleisimmin kaksi työpäivää ja mutkat suoristaen sisältää kahvin, vision, suunnittelun, sitoutumisen sekä retron.