Viisi tärkeintä työelämän taitoa vuonna 2020 ovat luovuus, vaikuttavuus, yhteistyö, mukautumiskyky ja tunneälykkyys.

Lista perustuu LinkedIn Learningin Bruce Andersonin kokoamaan listaan taidoista ja osaamisista (soft and hard skills), jotka ovat erityisesti työnantajien top-listalla vuonna 2020. Mielenkiintoista on, että pehmeissä taidoissa edellisestä vuodesta ei ole muuttunut kuin ajanhallinta tunneälykkyydeksi. Mitä se kertoo ajastamme? Empatia ja tunteet jyräävät tehokkuuden?

Jotta pääset alkuun, tässä meidän viiden tärkeimmän taidon 2020 vinkkimme sinulle:

Taito 1: Luovuus

Jos emme osaisi ajatella tai toimia luovasti, robotit tekisivät työmme.

Kaikki osaavat ajatella luovasti. Luova ajattelu tarkoittaa ideoivaa ja yllättävää näkökulmaa. Jos emme osaisi ajatella tai toimia luovasti, robotit tekisivät työmme. Monet ideat ja keksinnöt syntyvät ihan muualla kuin työpöydän ääressä virka-ajan puitteissa. Jotta saadaan luovuus käyttöön, sille pitää varata aikaa ja mahdollisuus. Luovuus tulee yllätyksenä, ei ikinä pakotettuna.

Työpaikalla pitäisi pohtia keinoja, miten saataisiin ammennettua luovuutta riittävissä määrin. Se voi olla liikuntahetki, inspiroiva ympäristö tai keskustelu, taidenäyttely tai hiljainen hetki, joka antaa joutokäyntiaivojen tehdä työtä.

Jotta annat luovuudelle mahdollisuuden, tee jotakin yllättävää: esimerkiksi tee työmatka jotakin muuta reittiä kuin normaalisti tai järjestä työpäiväsi jollakin uudella tavalla. Kokeile suosituksi noussutta Paint&Wine -konseptia, jossa taiteillaan ohjaajan avustuksella ja viinin kyydittämänä. Vakuutan, että pöydän ympärillä on vain luovia taiteilijoita!

Kirjoittajan Paint&Wine -teokset (abstrakti ja impressionistinen)

Taito 2: Vaikuttavuus

Vaikuttavuus pysyy edelleen LinkedInin Viisi tärkeintä työelämän taitoa -listalla. Vaikuttavuutta LinkedInin mukaan on vaikuttaminen toisiin, henkilökohtaisen vaikuttavuuden kasvattaminen ja myös asiakaskäyttäytymisen speksaaminen. Vaikka tavoitteet ovat eriävät, näitä yhdistää jonkin asteinen ihmismielen ymmärtäminen. Positiivinen vaikuttaminen kestää pitkään, tyrannimainen draivaaminen tuo ehkä yhden voiton mutta ei mahdollista jatkuvuutta.

Parhaimman vaikuttavuuden saa tuntemalla oman tapansa käyttäytyä ja kommunikoida. Seuraava luonteva steppi on tutustua kohderyhmään – on se sitten asiakas, segmentti, kollega tai oma lemmikki. Kun tunnistaa, mikä on toisen tarve, toive tai pelko ja osaa vastata siihen tai niihin kaikkiin, tuottaa vaikuttavuutta. Ja vielä muistutuksena, että kun paketoi vaikuttavuuden positiiviseen vaippaan, saa pitempiaikaisempia tuloksia.

Pika-apuna ymmärtääksesi toista voit tutustua empatiakarttaan, persoonaan ja arvolupaukseen, jotka löytyvät Tuotejohtamisen työkaluistamme.

Taito 3: Yhteistyö

Yhteistyö on viestintää, ja sanotaan, että se on pääsääntöisesti tuomittu epäonnistumaan. Se, että viestintäkanavien määrä on kasvanut, ei auta – päinvastoin. Tiimit ovat globaaleja, jokainen käsittää ja suosii eri viestintämuotoja ja jotta voidaan palvella asiakasta, poikkiorganisatorisen yhteistyön onnistuminen erottelee jyvät akanoista.

Tiimeiltä odotetaan joustavuutta, ketteryyttä, muuntautumiskykyä, sitoutumista, itseohjautuvuutta, kommunikointi- ja vuorovaikutustaitoja muutamia mainitakseni. Tutustu tiimiblogeihimme, valmennukseemme ja aloita sidosryhmäkartan piirtämisellä.

Taito 4: Mukautumiskyky

Taistelua ei voita vahvin ja viisain, vaan sopeutumiskykyisin.

Oletko valmis siihen, että sinut heitetään kylmään veteen? Tai osaatko olla kala kuivalla maalla? Jo Charles Darwin virkkoi, että taistelua ei voita vahvin ja viisain, vaan sopeutumiskykyisin. Tänä päivänä hän ei voisi olla vähemmän oikeassa.

Lähtökohtaisesti muutos on kaikille vaikea asia. Taito onkin, kuinka nopeasti sopeutuu uuteen tilanteeseen. Tätä voi pohtia omalta osaltaan sen perusteella, kuinka suhtautuu menneisyyteen, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen. Jos tunnet kantavasi menneisyyttä mukanasi, et todennäköisesti kovin ketterästi sopeudu uuteen. Myöskään vahva tulevaisuusorientoituneisuus ei välttämättä ole kovin hyvä, koska silloin hyppää jo lopputulemaan muttei osaa rakentaa portaita sinne. Siksi vahva tässä-ja-nyt -tunne on paras lähtökohta, ehkä maustettuna tulevaisuusorientoituneisuudella.

Asenne on yksi, toinen juttu on luoda ketterät puitteet muuntautumiskyvylle. Tutustu siis ketteriin koulutuksiimme.  

Taito 5: Tunneälykkyys

Tunneälykkyys kiilaa tänä vuonna Viisi tärkeintä työelämän taitoa -listalla ohi ajanhallinnan. Tunneälykkyydestä on tullut herkkä taito, jota tarvitsee digitalisoituvassa maailmassa, kun pitää olla entistä herkempi signaaleille, koska suoraa kontaktia toiseen on yhä harvemmin. Tunneälykäs ihminen tuntee itsensä, omaa sosiaalisia taitoja sekä tunnistaa ja osaa käyttää tunteita tuottavan ajattelun ja käyttäytymisen pohjana.

Tunneälykkyyttä voi kehittää tietoisella kuuntelemisella (puhdista oma mieli ja toista toisen puhe hänen lopetettuaan) sekä opettelemalla jatkuvan huomioimisen tai palautteen antaminen. Palaute voi olla myös toisen huomioimista, ja se on alkuun usein väkinäistä (kivat silmälasit, aurinkoinen päivä, kiitos kun teit homman), mutta vähitellen syvenee ja opit näkemään toisen aidosti. Tunneälykkäälle on luontaista muokata omaa käyttäytymistään samansuuntaiseksi toisen kanssa: huomioi toisen tempo ja tunne/asiasuuntautuneisuus. Jos toimit kansainvälisessä ympäristössä ja tavoitteena on tulla toimeen, tutustu blogiini kulttuurisesta empatiasta.

Valmentajan taito on tuoda muiden kapasiteetti esiin

Jäikö jokin aihe askarruttamaan, veisikö se teitä eteenpäin? Siksi me valmennamme: jotta tiimit ja organisaatiot kehittyisivät yhä paremmiksi ja voittaisivat vähintään sen, missä nyt ovat.

Valmentajana nautin eniten siitä, että saan tiimit kukoistamaan ja antamaan parhaansa; sen, että he löytävät tarvittavat taidot itseltään. Valmentajana tehtäväni on kutkuttaa nuo taidot esille provosoiden, hellästi kutittaen, haastaen, keskustelemalla tai tehtäviä tehden.