Asiakaskokemus ja asiakaslähtöisyys ovat nykyisin liiketoiminnan menestyksen mittareita, joilla yritykset kilpailevat. Asiakaslähtöisyys, ja siksi myös hyvä asiakaskokemus, syntyvät kuitenkin työyhteisössä. Työyhteisön kehittäminen siis kannattaa, sillä samalla paranee myös asiakaskokemus.
Organisaatio kasvaa keskivartalolihavaksi puutteellisen ketteryysharjoittelun takia. Jos kasvu ei ole riittävän nopeaa syntyy organisaation epätasapaino. Epätasapainosta kielii tilanne, jossa alle 80% henkilöstöstä työskentelee itse tuotteiden ja palveluiden parissa pääsääntöisesti.
Asiakaskokemus on niin tärkeä asia, että sitä ei kannata antaa ulkopuolisille.
Toimiva tai valmis tuote ei enää yksin riitä. Tarvitaan positiivinen asiakaskokemus, koska päätöksen
tuotteen tai palvelun erinomaisuudesta tekee käyttäjä tai asiakas. Jotta asiakkaan kokemus myötäilisi
mahdollisimman paljon yrityksen tavoitteita, tarvitaan palvelumuotoilua.
Muutoksesta puhutaan paljon, koska niihin sopeutumisesta on tullut yritysten elinehto. Ei siksi, että se on trendikästä, vaan siksi, että muutosten vauhti markkinoilla kiihtyy ja asiakasymmärryksessä on vaikea pysyä perässä. Muutos on raskas, mutta muuntautuvuus on mille tahansa organisaatiolle mahdollinen. Jotta siihen päästään, pitää olla valmis muuntautumaan: se puolestaan edellyttää sekä johdon esimerkkiä että aitoa tahtoa ja sitoutumista.
Monissa organisaatioissa tuotepäällikön sekä Product Ownerin vastuualueet menevät iloisesti päällekkäin. Kun vastuut ovat samankaltaiset, riskinä on, että tehtävät muodostuvat niin epäselviksi, että jotain oleellista jää tekemättä.
Nykyään töissä tuntuu aina olevan kiire. Tuotekehitysprojektit eivät ole tästä mikään poikkeus. Ketterillä toimintatavoilla voidaan tiimiläisten kiireen tuntua vähentää, mutta toimintaa ohjaaville henkilöille, tuotteen omistajalle tai projektin vetäjälle kasautuu...
Suosituimmat ketterät toiminnanohjauskeinot ovat Scrum ja Kanban. Näistä Scrum on tuotekehityksessä yleisemmin käytössä. Scrummin pääetu Kanbaniin verrattuna on se, että fiksatun mittaisissa iteraatioissa on helpompi mitata tiimin nopeutta, velocityä, ja sitä kautta ulottaa ennustettavuutta pitemmälle tulevaisuuteen. Scrummin iteraatiot myös pakottavat tiimin tekemään suunnitelmia ja retrospektiivejä. Jo käynnissä olevaan Scrum – sprinttiin ei kuitenkaan yleensä ole hyvä lisätä mitään, joten tyypillisesti Scrum-tiimi voi reagoida kiireellisiin asioihin vasta seuraavassa sprintissä.
Positiivisuudella on suuri merkitys myös töissä. Innovatiivisuuden ja tehokkuuden takia olisikin tärkeää, että työntekijät kokisivat jatkuvasti positiivisia tunteita. Onnellisena ajattelu on tehokkaampaa, ja positiiviset aivot löytävät uusia, innovatiivisia ratkaisuja helpommin ja nopeammin kuin negatiiviset.
Ihmiset ymmärtävä toisiaan paremmin silloin, kun he ymmärtävät paremmin toistensa tapaa nähdä maailma. Myös luottamuksen syntymisessä tärkeää on ymmärrys toisen henkilön taustoista ja henkilöstä omana itsenään. On esimerkiksi helpompi luottaa ihmiseen, jonka kanssa...
Ihmiset ovat luokattoman huonoja hallitsemaan työkuormaansa ja prioriteettejaan. Osa ihmisistä tekee juuri sitä, mitä kalenteri sanoo ja asettaa prioriteetit kiireellisyyden mukaan (siis ei tärkeyden). Liian harvoin yrityksissä tulee vastaan ihmisiä, joiden kalenterissa on aina aikaa, he saavat asiansa tehtyä ajallaan ja ovat sen lisäksi vielä ajan tasalla muiden tekemisistä. Tällaiset ovat kuitenkin niitä tehokkaita ihmisiä.