Viisi tärkeintä taitoa vuonna 2019 ovat luovuus, vaikuttavuus, yhteistyö, mukautumiskyky ja ajanhallinta.

Tieto ja taito – molempia tarvitaan työelämässä ja molempia voi kehittää. Tiedot (hard skills) voi oppia; taitojen (soft skills) kartoittaminen vaatii usein enemmän aikaa ja asennetta. Viisi tärkeintä taitoa vuonna 2019 ovat luovuus, vaikuttavuus, yhteistyö, mukautumiskyky ja ajanhallinta.

Koska useampi taito osui omalle tontilleni, haluan jakaa muutaman aloitusniksin, jolla pääset kehittämään listan viittä ensin mainittua taitoa: luovuutta, vaikuttavuutta, yhteistyötä, mukautumiskykyä ja ajanhallintaa.

Lista perustuu LinkedIn Learningin Paul Petronen kokoamaan listaan taidoista ja osaamisista (soft and hard skills), jotka ovat ”hottiksia” vuonna 2019. Lista on pitkä: aihioita on peräti 25, ja se on koottu tunnistamalla niiden rekrytoitujen taitoja, jotka tulevat palkatuiksi.

Taito 1: Luovuus

Kaikki osaavat ajatella luovasti. Luova ajattelu tarkoittaa ideoivaa ja mm. yllättävää näkökulmaa. Jos emme osaisi ajatella tai toimia luovasti, robotit tekisivät työmme. Monet ideat ja keksinnöt syntyvät ihan muualla kuin työpöydän ääressä virka-ajan puitteissa. Jotta saadaan luovuus käyttöön, sille pitää varata aikaa ja mahdollisuus. Luovuus tulee yllätyksenä, ei ikinä pakotettuna. Työpaikalla pitäisi pohtia keinoja, miten saataisiin ammennettua luovuutta riittävissä määrin. Se voi olla liikuntahetki, inspiroiva ympäristö tai keskustelu, taidenäyttely tai hiljainen hetki ja antaa ns. joutokäyntiaivojen tehdä työtä.

Jotta annat luovuudelle mahdollisuuden, tee jotakin yllättävää: esimerkiksi tee työmatka jotakin muuta reittiä kuin normaalisti tai järjestä työpäiväsi jollakin uudella tavalla.

Voit myös ottaa luovuuden apumieheksi tekoälyn, jonka tieto on rajaton mutta niin myös mielikuvituskin. Tässä David Bowie esittelee Verbasizer -työkalunsa. 

Taito 2: Vaikuttavuus

Vaikuttavuutta LinkedInin mukaan on vaikuttaminen toisiin, henkilökohtaisen vaikuttavuuden kasvattaminen ja myös asiakaskäyttäytymisen speksaaminen. Vaikka tavoitteet ovat eriävät, näitä yhdistää jonkin asteinen ihmismielen ymmärtäminen. Positiivinen vaikuttaminen kestää pitkään, tyrannimainen draivaaminen tuo ehkä yhden voiton mutta ei mahdollista jatkuvuutta.

Parhaimman vaikuttavuuden saa tuntemalla oman tapansa käyttäytyä ja kommunikoida. Seuraava luonteva steppi on tutustua kohderyhmään – on se sitten asiakas, segmentti, kollega tai oma lemmikki. Kun tunnistaa, mikä on toisen tarve, toive tai pelko ja osaa vastata siihen tai niihin kaikkiin, tuottaa vaikuttavuutta. Ja vielä muistutuksena, että kun paketoi vaikuttavuuden positiiviseen vaippaan, saa pitempiaikaisempia tuloksia.

Pika-apuna ymmärtääksesi toista voit tutustua empatiakarttaan, persoonaan ja arvolupaukseen, jotka löytyvät Tuotejohtamisen työkaluistamme.

Taito 3: Yhteistyö

Yhteistyö on viestintää, ja sanotaan, että se on pääsääntöisesti tuomittu epäonnistumaan. Se, että viestintäkanavien määrä on kasvanut, ei auta – päinvastoin. Tiimit ovat globaaleja, jokainen käsittää ja suosii eri viestintämuotoja ja jotta voidaan palvella asiakasta, poikkiorganisatorisen yhteistyön onnistuminen erottelee jyvät akanoista. 

Tiimeiltä odotetaan joustavuutta, ketteryyttä, muuntautumiskykyä, sitoutumista, itseohjautuvuutta, kommunikointi- ja vuorovaikutustaitoja muutamia mainitakseni. Tutustu tiimiblogeihimme, valmennukseemme ja aloita sidosryhmäkartan piirtämisellä.

Taito 4: Mukautumiskyky

”An adaptable mind is an essential tool for navigating today’s ever-changing world, as yesterday’s solutions won’t solve tomorrow’s problems.”

– Paul Petrone

Oletko valmis siihen, että sinut heitetään kylmään veteen? Tai osaatko olla kala kuivalla maalla? Jo Charles Darwin virkkoi, että taistelua ei voita vahvin ja viisain vaan sopeutumiskykyisin. Tänä päivänä hän ei voisi olla vähemmän oikeassa.

Lähtökohtaisesti muutos on kaikille vaikea asia. Taito onkin, kuinka nopeasti sopeutuu uuteen tilanteeseen. Tätä voi pohtia omalta osaltaan sen perusteella, kuinka suhtautuu menneisyyteen, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen. Jos tunnet kantavasi menneisyyttä mukanasi, et todennäköisesti kovin ketterästi sopeudu uuteen. Myöskään vahva tulevaisuusorientoituneisuus ei välttämättä ole kovin hyvä, koska silloin hyppää jo lopputulemaan muttei osaa rakentaa portaita sinne. Siksi vahva tässä-ja-nyt -tunne on paras lähtökohta, ehkä maustettuna tulevaisuusorientoituneisuudella.

Asenne on yksi, toinen juttu on luoda ketterät puitteet muuntautumiskyvylle. Tutustu siis ketteriin koulutuksiimme. 

Taito 5: Ajanhallinta

Ajanhallinta on aina muodissa. Olennaista on ymmärtää, että sitä ei määrittele kello eikä kiire, vaan se on kokonaisvaltainen oman itsensä johtamisen taito. Kiire on tunne, jolle joko annamme periksi tai jonka taltutamme. Apuvälineitä löytyy Pomodorosta Triage-järjestelmiin ja mindfulnessiin. Jokaiselle löytyy taatusti oma tapansa hallita satunnaista (toivottavasti!) kaaosta ja priorisointia, mutta myös tiimi voi yhdessä pohtia tiimin yhteistä ajanhallintaa. Tämä onnistuu esim. Kanbanilla, Scrumilla tai miksei Jirallakin tai sitten ihan vain yhteisellä sopimuksella.

Tässä oma lempityökaluni töiden jaotteluun:

Valmentajan taito on tuoda muiden kapasiteetti esiin

Jäikö jokin aihe askarruttamaan, veisikö se teitä eteenpäin? Siksi me valmennamme: jotta tiimit ja organisaatiot kehittyisivät yhä paremmiksi ja voittaisivat vähintään sen, missä nyt ovat.  

Valmentajana nautin eniten siitä, että saan tiimit kukoistamaan ja antamaan parhaansa; sen, että he löytävät tarvittavat taidot itseltään. Valmentajana tehtäväni on kutkuttaa nuo taidot esille provosoiden, hellästi kutittaen, haastaen, keskustelemalla tai tehtäviä tehden.